Sunnuntaina tuli 75 vuotta kuluneeksi siitä, kun eduskunta joutui talvisodan sytyttyä siirtymään Kauhajoelle 30. päivä marraskuuta vuonna 1939. Tuolloin eduskunnassa tehtiin päätös jatkaa istuntoja Helsingin ulkopuolella ja matkaan lähdettiin samana yönä. Eduskunta viipyi Kauhajoella vuoden 1940 helmikuun alkupuolelle saakka.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) piti muistopuheen Kauhajoen kirkossa. Puheessaan hän kuvasi kansanedustajien viimeistä iltaa Helsingissä ennen Kauhajoelle siirtymistä, kun he pimeässä eduskuntatalossa yrittivät kerätä tavaroita mukaansa mahdollisimman vähin äänin. Taskulamppuja ei voinut käyttää, koska yöpommitusten odotettiin alkavan.
– Kauhajoki edusti rauhaa ja valoa. Kun eduskunnan juna saapui Kauhajoen asemalle joulukuun ensimmäisenä päivänä, sakea lumipyry vähitellen lakkasi. Kansanedustajat pääsivät pimennetyistä junavaunuista Pohjanmaan valoisan taivaan alle, Heinäluoma sanoi.
Hän kertoi kansanedustajien liikuttuneen Kauhajoen lämpimästä ja vieraanvaraisesta vastaanotosta. Paikalliset tarjoilivat kansanedustajille ruokaa ja majoittivat heidät koteihinsa.
Eduskunta työskenteli Kauhajoella kahden ja puolen kuukauden ajan ja piti siellä yhteensä 34 täysistuntoa. Heinäluoman mukaan jokainen läsnä ollut kansanedustaja huomasi, kuinka evakkoaika Kauhajoella muutti eduskuntaa.
Hän siteerasi silloista puhemies Väinö Hakkilaa, joka valtiopäivien päättäjäisissä Kauhajoella sanoi:
– Milloinkaan meidän kansanedustajien välit eivät ole muodostuneet niin läheisiksi kuin näillä valtiopäivillä. Me olemme muodostaneet todella yhteisen suomalaisen perheen. Puoluerajat ovat hävinneet, kun isänmaan suuret kysymykset ovat liittäneet meidät läheisesti yhteen.
Heinäluoma kiitti sekä sotaveteraaneja, että talvisodan aikana kotirintamalla toimineita.
– Kiitollisuudenvelkamme näille miehille ja naisille ei koskaan tule kokonaan suoritetuksi. Heidän uhrauksensa vaikuttavat vielä tänäänkin; suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestykseen, kansakuntamme arvostukseen ja puolustustahtomme uskottavuuteen muiden silmissä, Heinäluoma sanoi.
Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että kansakunnalla on kyky tänäänkin kokoontua yhteen ja laittaa suuret asiat etusijalle, sekä siirtää suomalaisuuden, itsenäisyyden ja vapauden, pohjoismaisen kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen ja tasa-arvon viesti uusille sukupolville.