[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”viinijoet-rhone” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_tta_accordion style=”flat” shape=”square” active_section=”11″ collapsible_all=”true”][vc_tta_section title=”Lue tästä sarjan johdanto” tab_id=”1556866993085-77756dea-6223″][vc_column_text]Tässä kätevä vinkki aurinkoa etsivälle turistille. Oli maa mikä tahansa, sen viinintuotantoalueet ovat sen aurinkoisempia paikkoja. Miksikö? Koska viiniköynnös seuraa aurinkoa. Se pärjää parhaiten siellä missä aurinkoa on eniten. Espanjan kuumimmat osat voivat olla poikkeus, joskin infernaalisen kuuma Extremadura tuottaa maineikasta Toro-viiniä.
Toinen vähemmän ilmiselvä totuus viinin ja turismin pyhästä yhtenäisyydestä on se, että viinintuotantoalueet ovat lähes poikkeuksetta silmää hiveleviä. Tähän on parinkin syytä. Maalaismaisemat ovat kauniita noin yleensäkin, mutta viini viihtyy parhaiten rinteillä ja ne puolestaan ehostavat maisemia. Tasaisellakin maalla viiniköynnökset muodostavat kauniita rivistöjä, joissa silmä lepää.
Kun kaksi edellä mainittua ominaisuutta – aurinko ja mäet – yhdistetään, saadaan kaikkein kauneimmat ja useasti parhaita viinejä tuottavat paikat, nimittäin jokilaaksot. Euroopan hienoimmat viinit ovat lähes poikkeuksetta jokilaaksoissa kasvaneita. Kuuluisia jokilaaksoja on tusinoittain: Douro, Mosel, Rein, Loire, Rhône ja Ebro, muutamia mainitaksemme.
Miksi sitten viini viihtyy niin hyvin jokien laaksoissa. Syitä on useita, mutta helppo vedensaanti ei ole niistä keskeisin. Jokien vesillä on kyllä tärkeä tehtävä ennen kaikkea ilman lämpötilan sääntelyssä. Viileässä ilmastossa veden tehtävä on varata lämpöä kesällä, kun ilta viilenee. Näin se pidentää ja tasoittaa kasvukautta. Vastaavasti todella kuumilla alueilla virtaava vesi jäähdyttää päivällä ilmaa ja jälleen kerran tasoittaa kasvukautta.
Laakso tarvitsee rinteet, joilla on ainakin kolme keskeistä vaikutusta viiniköynnöksen menestymiseen. Ensinnäkin rinteet ovat kaltevia ja siten lisäävät niillä kasvavien köynnösten kosketuspintaa aurinkoon. Toiseksi kaltevat rinteet säätelevät köynnösten veden saantia. Ne sääntelevät myös ravinnon saantia, rinteet kun ovat usein kivisiä ja vähämultaisia, varsinkin jos ne ovat jyrkkiä. Viinihän on kuuluisa siitä, että se viihtyy parhaiten köyhässä maassa. Jo muinaiset roomalaiset totesivat ”Bacchus amat colles”, eli viini viihtyy rinteillä.
Tässä sarjassa käymme läpi Euroopan keskeisiä viinijokia ja niiden tuotteita. Viinijoista tekee mielenkiintoisen myös se, että monilla niillä on merkittävä rooli alueensa historiassa.
Aiemmin sarjassa: Euroopan viinijoet: Ahr | Euroopan viinijoet: Douro | Euroopan viinijoet: Loire | Euroopan viinijoet: Mosel[/vc_column_text][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_tta_section][/vc_tta_accordion][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Muinaiset kreikkalaiset perustivat Rhône-joen suistoon Massilia (Marseille) nimisen siirtokunnan noin 600 ennen Kristusta. Tiettävästi Ranskan ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin joen penkereille noin sata vuotta myöhemmin.
Kun mainitsee Rhônen viinijokena, useimmille tulevat mieleen eteläisen Ranskan paahteiset Syrah -rypalepainotteiset viinit kuten Côte Rôtie, Hermitage, Châteauneuf-du-Pape tai Côtes du Rhône.
Noin 800 kilometrisen Rhône-joen tarina viinijokena alkaa kuitenkin paljon pohjoisempaa Sveitsin sydänmailta, Alppien rinteiltä. Sveitsiläiset viinit eivät juuri ole maailmaa valloittaneet, mikä johtunee hyvästä kotimaisesta kysynnästä ja verrattain korkeista tuotantokustannuksista, mutta Alkon valikoimasta löytyy esimerkki Rhône-joen yläjuoksun Valaisin alueen viineistä. Koska osa näistä rinteistä on verrattain korkealla, jopa kilometrissä, viinien alkoholiprosentti pysyy miellyttävän alhaalla.
Geneven järven rannalla – joka on periaatteessa myös Rhônen ranta, sillä joki virtaa järven läpi – Chasselas-rypäleestä tehdään miellyttävän hapokasta valkoviiniä, jota on tapana nauttia juusto-fonduen kanssa.
Ranskan puolelle siirryttäessä Rhône kulkee Savoyn vuoristoalueen läpi ja sielläkin sen rannalla viljellään viiniä, lähinnä Seysselin alueella, joka on tunnettu kuohuviineistään.
Maailmanmaineeseen Rhônen viinit kapuavat Lyonin eteläpuolella. Côte Rôtie ja Hermitage ovat viinintuotantoalueita, jotka saavat viinintuntijoille veden kielelle. Varsinkin jälkimmäistä pidetään viinimaailman ehdottomana huippuna, jonka hinta kapuaa usein sen dramaattisilta rinteiltä aina pilviin asti. Syrah-rypäle on niittänyt mainetta myös uudessa maailmassa, jossa sitä kutsutaan Shiraz:ksi, mutta vaikka rypäle lienee peräisin Persiasta, sen henkinen koti ja huipennus löytyy yhä ranskalaisjoen töyräiltä.
Hieman etelämpänä löytyy suomalaisten ikisuosikki Châteauneuf-du-Pape. Tämä punaviini, johon voidaan käyttää peräti 13:a rypälelajiketta, on vuosikausia ollut suomalaisten juhlapöytien vakiovieras. Viime vuosina ilmaston lämpeneminen on tosin muuttanut viinin luonnetta. Vielä 1980-luvulla Hermitage tai Châteauneuf-du-Pape oli runsasalkoholinen, jos siinä oli 13 prosenttia. Nykyään 14,5 tai jopa 15 alkoholiprosenttia tekee näistä viineistä joskus turhankin tuhteja.
Vaikka nämä alueet ovat tunnettuja punaviineistään ne tuottavat myös pieniä määriä laadukkaita valkoviinejä. Alkostakin löytyy valkoinen Châteauneuf-du-Pape, joka on oiva kumppani vaikkapa grillatulle kalalle.
Châteauneuf-du-Papea saa Alkosta monessa eri hintaluokassa, halvimpien laatu on kuitenkin kyseenalainen. Jos mieli tekee tuhtia Rhône-tyylistä punaviiniä, mutta hintakipukynnys ei kestä yli 15 euroa maksavia pulloja, apu löytyy läheltä, nimittäin kirjaimellisesti tois’ puolt’ jokkee. Rhône joen länsirannalla alle kilometrin päässä Châteauneuf-Du-Papesta löytyy alue, joka tuottaa laadukkaita samantyylisiä punaviinejä, mutta huomattavasti edullisemmin. Liracin viinit ovat hintatietoisen viininystävän viimeisiä suuria löytöjä.
Liracin vieressä sijaitsee Tavel, Ranskan ainoa viinialue, joka on omistettu kokonaan rosé-viinin tuotannolle. Vaikka rosé-buumi on meilläkin täydessä vauhdissa, suomalaiset kuluttajat ja viiniarvostelijat eivät ole juuri Taveleista innostuneet. Sääli sinänsä, sillä Ranskassa Taveleita pidetään maan hienoimpina roséina. Ne ovatkin selvästi ”viinimäisempiä” kuin monet kilpailijansa.
Turismin kannalta Rhônen rannat ovat varsinkin ala-juoksulla ihanteellisia. Niin Ranskan gastronomisena pääkaupunkina tunnettu Lyon kuin entinen paavien asuinsija Avignon ovat kaupunkeina ihastuttavia ja maaseutu on täynnä majataloja ja houkuttelevia viinitiloja.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1559300677020{margin-top: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”rhone-slider”][/vc_column][/vc_row][vc_row content_placement=”bottom” css=”.vc_custom_1554300569602{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”130×150″ alignment=”center” css_animation=”fadeInLeftBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/544757/cave-st-pierre-fendant-du-valais-2017.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”150×180″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/930268/e-guigal-hermitage-2015.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”150×180″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/457557/chateau-daqueria-lirac-2015.jpg”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554300838651{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Cave St. Pierre Fendat du Valais 2017
Alk. 12 % | 19,99 € | 0,75 l
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
E. Guigal Hermitage 2015
Alk 14 % | 58,98 € | 0,75 l
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Château Aqueria Lirac 2015
Alk 14 % | 16,25 € | 0,75 l
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]