[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”punaporvari-viinijoet-douro” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_tta_accordion style=”flat” shape=”square” active_section=”11″ collapsible_all=”true”][vc_tta_section title=”Lue tästä sarjan johdanto” tab_id=”1556866993085-77756dea-6223″][vc_column_text]Tässä kätevä vinkki aurinkoa etsivälle turistille. Oli maa mikä tahansa, sen viinintuotantoalueet ovat sen aurinkoisempia paikkoja. Miksikö? Koska viiniköynnös seuraa aurinkoa. Se pärjää parhaiten siellä missä aurinkoa on eniten. Espanjan kuumimmat osat voivat olla poikkeus, joskin infernaalisen kuuma Extremadura tuottaa maineikasta Toro-viiniä.
Toinen vähemmän ilmiselvä totuus viinin ja turismin pyhästä yhtenäisyydestä on se, että viinintuotantoalueet ovat lähes poikkeuksetta silmää hiveleviä. Tähän on parinkin syytä. Maalaismaisemat ovat kauniita noin yleensäkin, mutta viini viihtyy parhaiten rinteillä ja ne puolestaan ehostavat maisemia. Tasaisellakin maalla viiniköynnökset muodostavat kauniita rivistöjä, joissa silmä lepää.
Kun kaksi edellä mainittua ominaisuutta – aurinko ja mäet – yhdistetään, saadaan kaikkein kauneimmat ja useasti parhaita viinejä tuottavat paikat, nimittäin jokilaaksot. Euroopan hienoimmat viinit ovat lähes poikkeuksetta jokilaaksoissa kasvaneita. Kuuluisia jokilaaksoja on tusinoittain: Douro, Mosel, Rein, Loire, Rhône ja Ebro, muutamia mainitaksemme.
Miksi sitten viini viihtyy niin hyvin jokien laaksoissa. Syitä on useita, mutta helppo vedensaanti ei ole niistä keskeisin. Jokien vesillä on kyllä tärkeä tehtävä ennen kaikkea ilman lämpötilan sääntelyssä. Viileässä ilmastossa veden tehtävä on varata lämpöä kesällä, kun ilta viilenee. Näin se pidentää ja tasoittaa kasvukautta. Vastaavasti todella kuumilla alueilla virtaava vesi jäähdyttää päivällä ilmaa ja jälleen kerran tasoittaa kasvukautta.
Laakso tarvitsee rinteet, joilla on ainakin kolme keskeistä vaikutusta viiniköynnöksen menestymiseen. Ensinnäkin rinteet ovat kaltevia ja siten lisäävät niillä kasvavien köynnösten kosketuspintaa aurinkoon. Toiseksi kaltevat rinteet säätelevät köynnösten veden saantia. Ne sääntelevät myös ravinnon saantia, rinteet kun ovat usein kivisiä ja vähämultaisia, varsinkin jos ne ovat jyrkkiä. Viinihän on kuuluisa siitä, että se viihtyy parhaiten köyhässä maassa. Jo muinaiset roomalaiset totesivat ”Bacchus amat colles”, eli viini viihtyy rinteillä.
Tässä sarjassa käymme läpi Euroopan keskeisiä viinijokia ja niiden tuotteita. Viinijoista tekee mielenkiintoisen myös se, että monilla niillä on merkittävä rooli alueensa historiassa.
Aiemmin sarjassa: Euroopan viinijoet: Ahr[/vc_column_text][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_tta_section][/vc_tta_accordion][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1556867413115{padding-bottom: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Maailmassa on kaksi merkittävää viinijokea, joiden kohtalona on ollut jäädä niiden varrella sijaitsevien satamakaupunkien varjoon. Garonne-joen legendaariset viinit tunnetaan Bordeaux:ina Vielä tylympi kohtalo on Douron viineillä. Ne tunnetaan pelkästään satama-viineinä, eli Port-viineinä.
Douro päätyy Portoon, mutta nykyään se tuottaa viinejä lähes koko matkan halki Portugalin ja myös lähellä alkulähteitään Keski-Espanjassa, missä joki tunnetaan Duerona. Virta saa alkunsa Espanjan Pyreneiden etelärinteiltä ja laskeutuu liki 2200 metrin korkeudesta noin 900 kilometrin matkan tuohon edellä mainittuun satamaan Portugalissa.
Espanjanpuoleisen Ribera del Dueron viinit olivat 1980-luvulle asti halpatuotantoa, tarkoitettu lähinnä Espanjan kotimarkkinoille. Viinimarkkinoiden räjähdysmäinen kasvu vuosina 1985–2005 sai kuluttajat etsimään vaihtoehtoja ranskalaisille viineille, ja Espanjan Rioja ja Duero olivat ensimmäisiä alueita, jotka tästä hyötyivät. Duerosta tuli ajan myötä ensin halvempi ja myöhemmin hinnaltaan tasavertainen kilpailija Riojalle.
Voimakkaiden viinien kysynnän ollessa huipussaan viime vuosikymmenellä Dueron länsiosan Toro-viinit olivat hetken viinimaailman huulilla. Näiden paahtavan auringon alla kasvavien viinien erikoisuus on, että viiniköynnökset kasvavat kaukana toisistaan puskina. Lähes kaikki Dueron punaviinit ovat Tempranillo-rypäleestä. Alueella viljellään myös hieman valkoista Verdejo-rypälettä.
Toron länsipuolella Duero mudostaa Espanjan ja Portugalin välisen rajan noin sadan kilometrin ajan virratessaan lounaaseen. Vasta kun se kääntyy länteen ja lähtee Portugalin sisämaahan, siitä tulee uudestaan viini-joki. Ja melkoinen sellainen! Duerosta Douroksi nimensä muuttaneen joen rinteet ovat dramaattisuudessaan vertaansa vailla, liki 60 asteen kulmassa ne syöksyvät kohti laaksonpohjan virtaa. Turismista onkin kehittynyt merkittävä sivutuote alueen viljelijöille. Jokilaakso on UNESCO:n maailmanperintökohde.
Vuosisatojen ajan Douro tunnettiin etupäässä Port-viinistään. Portugalin EU-jäsenyys 1980-luvun puolivälissä antoi sysäyksen kehittää alueen rypäleistä laadukkaita punaviinejä. Infrastruktuuri-investoinnit toivat siihen asti lähes luoksepääsemättömät alueet lähemmäs markkinoita. Kuluttajat mieltyivät nopeasti Touriga Nacional ja Tempranillo rypäleiden tuottamiin tuhteihin ja täyteläisiin punaviineihin, joista oli helppo ”päästä kärryille”.
Douro laskee Atlantiin Portossa, jonka nimi on synonyymi laadukkaille väkevöitetyille viineille. Kuvankaunis kaupunki on paitsi viinin myös jalkapallon pyhättö ja turistikohteena voimakkaassa kasvussa.
Vuosikerta-portviinit ovat jälleen kerran viinimaailman muoti-ilmiö ja hinnat sen mukaisia. Vähemmän tunnettu juttu on, että paikalliset itse suosivat eri viineistä sekoitettuja 10-40 vuotta vanhoja Tawny-viinejä. Ikääntyneiden Tawny:jen sanotaan mittaavan viinintekijän taidot paremmin kuin vuosikerta porttien, joissa luontoäidin rooli on keskeinen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_single_image image=”231018″ img_size=”full” alignment=”center” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554300766040{margin-top: 20px !important;border-top-width: 20px !important;border-top-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1556866923553{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjJiNTRlMWQ2NC00NzRmLTQ1NjMtOGI0My1jNWI2YmQzOTMzYzclMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2aWluaWpvZXQtZG91cm8lMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkN0JTJDcyUyQ2klMjklN0J2YXIlMjBuJTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNvJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlMkNkJTNEJTJGJTVFaHR0cCUzQSUyRi50ZXN0JTI4ZS5sb2NhdGlvbiUyOSUzRiUyMmh0dHAlM0ElMjIlM0ElMjJodHRwcyUzQSUyMiUzQmlmJTI4JTJGJTVFJTVDJTJGJTdCMiU3RCUyRi50ZXN0JTI4aSUyOSUyNiUyNiUyOGklM0RkJTJCaSUyOSUyQ3dpbmRvdyU1Qm4lNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOHMlMjklMjklN0J2YXIlMjByJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCci5hc3luYyUzRDElMkNyLmlkJTNEcyUyQ3Iuc3JjJTNEaSUyQ28ucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhyJTJDbyUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTJDJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row content_placement=”bottom” css=”.vc_custom_1554300569602{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”100×100″ alignment=”center” css_animation=”fadeInLeftBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/956537/marques-de-valparaiso-crianza-2014.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”100×100″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/914067/quinta-da-devesa-tinto-2015.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”120×100″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/951077/niepoort-tawny-reserve-port.jpg”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554300838651{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Marqués de Valparaiso Crianza 2014
19,33 € | Alk. 14,5%
Alkon valikoimasta löytyy useita yli 20 Duero-viinejä. Alle 20 euron luokaa rimaa hipoen edustava Valparaiso on tyyliltään nuorehko keskitanniininen viini. Paahteiselle viinille tyypillinen suhteellisen korkea alkoholipitoisuus tekee tästä tuhdin viinin.
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Quinta Da Devesa Tinto 2015
13,98 € | Alk. 14%
Siinä missä Bordeauxissa joka pullon kyljessä lukee Chateau niin Portugalissa lukee Quinta joka tarkoittaa tilaa. Da Devesa on tyypillinen Touriga Nacional-rypäleen tuotos. Runsas maku sopii hyvin tuhdeille marinoiduille grilliruoille.
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Niepoort Tawny Reserve Port
24,89 € | Alk 20%.
Suomen 100-vuotis juhlat menivät jo, mutta legendaarisen port-viini tuottaja Niepoortin itsenäisyyden juhlapullo on oiva tapa tutustua Tawny-viineihin, vaikkei se olekaan ikääntynyt.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]