Euroopan puolustusrahasto on valinnut 62 puolustusprojektia, joita se rahoittaa yhteensä 910 miljoonalla eurolla. Rahoitus näyttää keskittyvän eniten drooneihin, autonomiseen miinanraivaukseen ja hypersoonisten ohjusten torjuntaan.
Lippulaivaprojekteihin kuuluvat Eurosweep, joka tähtää miehittämättömään miinanraivausjärjestelmään, seuraavan sukupolven ENGRT II -helikopteri ja iMUGS2-projekti, jossa testataan miehittämättömiä ajoneuvoja.
– Tämä on suuri askel kriittisten aukkojen sulkemiseksi puolustuskyvyssä ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi, totesi puolustuksesta ja avaruusasioista vastaava EU-komissaari Andrius Kubilius Blueskyssa.
Hän totesi uusimman rahoituskierroksen ”tukevan sekä edistyksellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä reaalimaailman puolustuskykyjä”. Puolustusrahasto on nyt allokoinut puolet vuosille 2021–27 myönnetystä lähes kahdeksasta miljardista eurosta.
Puolustusrahaston rahoituksen määrä on merkittävä kattaen noin 15 prosenttia koko EU:n puolustuksen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Ainoastaan Saksa ja Ranska käyttävät siihen enemmän varoja.
Voittajat poimittiin ennätyksellisen suuresta määrästä (297) ehdotuksia. Ukrainan puolustusteollisuus pääsi puolustusrahaston projekteihin ensimmäistä kertaa, mikä Kubiliuksen mukaan syventää EU:n ja Ukrainan yhteistyötä ja auttaa integroimaan Ukrainaa Euroopan puolustusteolliseen perustaan.
Pienet ja keskisuuret yritykset saivat 27 prosenttia rahoituksesta, mikä on tähän asti suurin osuus. Aiemmin niiden osuus on ollut 18–20 prosenttia.
European Next Generation Rotorcraft Technologies Phase II or ENGRT II sai tukea 100 miljoonaa arvioituihin 160 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin. Yli 40 yrityksen ja tutkimuslaitoksen konsortion yhteisprojektia johtaa Airbus Helicopters.
Virolaisen Milremin koordinoima iMUGS2-projekti sai 50 miljoonaa euroa miehittämättömien ajoneuvojen kenttätestaukseen. Projekti pyrkii kehittämään järjestelmäarkkitehtuureja, joilla uusiin ja vanhoihin sotilaskäytössä oleviin ajoneuvoihin voitaisiin liittää autonomisia ja parvikykyjä.
Norjan puolustustutkimuslaitoksen Eurosweep sai 28,5 miljoonaa euroa merimiinojen raivausjärjestelmään, jolla olisi autonomisia ominaisuuksia. Salainen hypersoonisten liitävien taistelukärkien torjuntaan tähtäävä hanke sai 78 miljoonaa euroa.
Espanjan Indra sai 35 miljoonaa euroa koordinoimaansa Scepter-tutkimusohjelmaan, joka pyrkii kehittämään tutkan, elektronisen sodankäynnin ja viestinnän järjestelmiä lentäviin lavetteihin.
Diehlin johtama Beast-projekti sai 34,9 miljoonaa euroa lyhyen kantaman ilmataisteluohjuksen kehittämiseen, ja Viron puolustusministeriön johtama CR14 (Citadel Range), Euroopan kyberpuolustuskyvyn päivitys 48 miljoonaa euroa.
Pienempiä summia jaettiin muun muassa kuljetuskoneen, täsmäaseen, droonien navigoinnin ja parvikyvyn sekä satelliittikuvien tekoälytulkinnan kehittämiseen.
