Etelä-Korean matala syntyvyys uhkaa maan kykyä pitää asevoimansa täysvahvuisina, uutisoi CNN.
Pohjois-Korean muodostaman uhkan vuoksi maalla on suurehko asevelvollisuusarmeija. Ylläpitääkseen nykyisen suoritustason, pitäisi armeijaan saada joko asevelvollisten tai vapaaehtoisten kautta 200 000 ihmistä vuodessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin yhä hankalampaa.
Etelä-Korean syntyvyys oli kuluvana vuonna maailman alhaisin, vain 0.78. Pääkaupungissa Soulissa, jossa viidennes maan väestöstä asuu, luku on vain 0.59.
Viime vuonna koko maassa syntyi vain 250 000 vauvaa, ja luvun ennustetaan putoavan 220 000:een vuoteen 2025 mennessä. Vaikka ikäluokan kaikki pojat kävisivät asepalveluksen, saataisiin armeijaan silti alle 125 000 miestä.
Sangmyungin yliopiston turvallisuustutkimuksen professorin Choi Byung-ookin muutos on väistämätön.
– Nykytasoisella syntyvyydellä tulevaisuus on jo määrätty. Asevoimien kokoa on pakko pienentää, Choi tiivistää.
Vuosien 2006 ja 2020 välillä Etelä-Korea pienensi asevoimiensa vahvuutta 674 000 sotilaasta 500 000:een. Muutoksen perusteena oli arvio siitä, että Pohjois-Korea muodostaisi tulevaisuudessa pienemmän uhan. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan maan diktaattori Kim Jong-un on päinvastoin pyrkinyt laajentamaan asevoimia ja erityisesti maan ohjusohjelmaa.
Apua tilanteeseen etsitään nyt huipputeknologiasta ja tekoälystä. Maan puolustusviranomaisilla onkin pitkään ollut suunnitelma siirtyä miesvoimapainotteisesta asevoimista teknologiapainotteisiin asevoimiin.
Viime vuonna asevoimat ilmoitti ottavansa vaiheittain käyttöön tekoälyä ja ihmisiä yhdistävän MUM-T -taistelujärjestelmän sekä paljasti uuden TIGER-prikaatin rungon, joka yhdistelee perinteistä sotilasyksikköä ja autonomisia asejärjestelmiä.
Muutos on kuitenkin ollut hidasta.
– Vaikka armeija yrittää tehdä siirtymää, ei kiirettä ole ollut, koska Etelä-Korean asevelvollisten ansiosta ihmisresursseja on ollut riittävästi, harmittelee kenraaliluutnantti Chun In-bum.
Chunin mukaan rintamalla tullaan jatkossakin tarvitsemaan miesvoimaa. Rintamaa ei voida puolustaa pelkeillä drooneilla, vaan etulinjaan tarvitaan myös sotilaita.
– Se [teknologia] ei tule riittämään vaikka kuinka yrittäisimme. Se voi auttaa, mutta se ei ratkaise sitä ydinongelmaa, että meillä ei ole riittävästi ihmisiä, Chun kommentoi.
Tekoälyjärjestelmien käyttämiseen tarvitaan myös korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Heidän houkutteleminen asevoimiin ei kuitenkaan ole sujunut toivotulla tavalla. Matalat palkat ja työsuhde-etujen puute ajavat osaavat hakijat muualle.
Yksi vaihtoehto voisi olla asepalveluksen laajentaminen naisiin. Esimerkiksi Israelissa naiset muodostavat 40 prosenttia asevelvollisista, ja Yhdysvalloissa sotilaista 16 prosenttia on naisia.
Chunin mukaan tämä ratkaisisi ongelman, mutta muutos voisi olla vaikea toteuttaa Etelä-Korean konservatiivisessa ilmapiirissä.
– Tähän liittyy lukuisia monimutkaisia osa-alueita, kuten muutoksen sosiaalinen hinta ja synnytys. Siksi muutoksen hinta voisi olla korkeampi kuin siitä saatava hyöty, Chun pohtii.
Maan puolustusministeriö pitää naisten asevelvollisuutta yhtenä ratkaisuna, mutta muutosten valmistelua ei ole vielä edes aloitettu. Muutoksilla alkaa kuitenkin olla kiire, sillä syntyvyyden ennustetaan laskevan 0,65:een vuoteen 2025 mennessä.
