Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on vanhempana jaksaminen.
Lapsitoiveita lisäsivät vanhempien luottamus tulevaisuuteen, riittävä toimeentulo sekä positiiviset synnytyskokemukset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2024 lapsen saaneista vanhemmista 44 prosenttia toivoo lisää lapsia. Esikoisen saaneiden vastaajien keskuudessa osuus oli 67 prosenttia. Heistä seitsemän prosenttia kertoi, ettei halua lisää lapsia ja 26 prosenttia epäröi asiaa.
Lisää lapsia toivovien osuudet olivat hieman pienemmät kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2020. Silloin 49 prosenttia kaikista vanhemmista ja 73 prosenttia esikoisen saaneista toivoi lisää lapsia.
Yleisin syy epäröinnille oli vanhempana jaksaminen. Sen kertoi syyksi 35 prosenttia lapsitoivettaan epäröivistä. Toiseksi yleisin syy oli tyytyväisyys nykyiseen lapsimäärään.
Myös esimerkiksi taloudellinen tilanne, perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittaminen, vaikeat synnytyskokemukset sekä ilmastonmuutos ja maailman tila mainittiin merkittävinä syinä epäröinnille. Muita useammin lisää lapsia toivoivat vanhemmat, jotka luottivat tulevaisuuteen, voivat hyvin, eivät kokeneet taloudellista niukkuutta ja joilla synnytys oli sujunut hyvin.
Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa, joka oli 37 prosenttia tutkimukseen kutsutuista. Vastaajista synnyttäneitä äitejä oli yli 7500 ja isiä tai muita toisia vanhempia lähes 4500.
Yli 90 prosenttia vastanneista vanhemmista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti, ja useimmat kokivat myös terveytensä hyväksi. Uupumuksen oireet olivat kuitenkin tavallisia. Niistä raportoi yli kolmannes vastaajista.
Vakavia uupumusoireita kertoi kokeneensa noin kymmenen prosenttia vanhemmista ja heistä vain neljännes toivoi lisää lapsia.
– Vanhemmuutta ja jaksamista tukevat palvelut ovat tässä keskeisiä, jotta mahdolliset lapsitoiveet eivät hiipuisi ainakaan uupumuksen ja arjen sujumattomuuden vuoksi, THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi toteaa tiedotteessa.
Kymmenesosa kertoi huomattavasta taloudellisesta niukkuudesta, eli joutuneensa tinkimään ruuan tai lääkkeiden ostosta tai lääkärikäynneistä.
– Myös riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille on tärkeää, sillä taloushuolet heijastuvat osaltaan vanhempien jaksamiseen ja tulevaisuuteen luottamiseen, Närvi sanoo.
Neuvolapalveluihin vanhemmat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Myös synnytyskokemukset olivat valtaosalla äideistä myönteisiä ja lähes kaikki äidit kokivat saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.
Sen sijaan imetykseen, vauvan uniongelmiin ja omaan jaksamiseen olisi kaivattu laajemmin tukea palvelujärjestelmästä. Noin kolmannes ammattimaista tukea tarvinneista vanhemmista koki jääneensä ilman riittävää tukea vauvan nukkumisen ongelmiin ja reilu 40 prosenttia omaan jaksamiseensa vauvan syntymän jälkeen.
– Neuvoloissa tehdään upeaa työtä raskauden ja vauvan kehityksen seurannassa, mutta olisi tärkeää kohdistaa riittävästi resursseja myös vanhempien voinnin selvittämiseen ja jaksamisen tukemiseen, THL:n erikoistutkija Miia Paavilainen sanoo.
– Ihanteellista olisi, jos osa vastaanottoajasta voitaisiin varata kahdenkeskiseen keskusteluun kunkin vanhemman kanssa, jolloin myös henkilökohtaisemmista asioista olisi luontevampaa kertoa, Paavilainen jatkaa.
Lisäksi vauvan uniongelmiin ja muihin vauva-arjen kuormittaviin asioihin saatu riittävä ja varhainen tuki edistäisi hänen mukaansa vanhemman jaksamista, jolloin tarve järeämmille tukitoimille vähenisi.
THL käynnistää Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Huomisen Suomi -tiedonkeruun vuoden 2026 alussa. Tutkimukseen kutsutaan ensivaiheessa Uudellamaalla lasta odottavia perheitä ja se laajenee lähivuosina koko maahan.
Mukaan kutsuttavista perheistä kerätään ajan mittaan karttuva monitieteinen aineisto, johon kuuluu muun muassa perheen hyvinvointia kartoittavia kyselyitä sekä erilaisista kansallisista rekistereistä saatavia tietoja. Lisäksi perheiltä pyydetään suostumusta raskausaikana ja synnytyksen yhteydessä otettavien verinäytteiden hyödyntämiseen tutkimuksissa.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia sekä tarjota luotettava tietopohja päätöksenteon tueksi ja kestävän hyvinvointivaltion rakentamiseksi.
– Huomisen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata lasten ja perheiden elämää alusta asti. Se tuottaa tutkittua tietoa siitä, miten lapsuuden olosuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin elämän eri vaiheissa, hankejohtaja Annamari Lundqvist toteaa.
