Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi keskiviikon mediatilaisuudessa hybridivaikuttamisesta, jossa jonkin Suomeen vaikuttavan rikoksen tai häirinnän taustalla on vieraan valtion toiminta tai jokin kolmas osapuoli vieraan valtion ohjaamana. Koskimäen mukaan hybridivaikuttamisen uhkaan on Suomessa varauduttu hyvin ja tilanne on rauhallinen.
– Luomme operatiivista, taktista ja strategista tilannekuvaa sekä itsellemme että muille viranomaisille, sekä valtion johdolle, hän sanoi.
Koskimäen mukaan poliisin tiedustelu- ja esitutkintatoiminnalla epäillyt hybridiuhat pystytään varsin kattavasti selvittämään ja tiedustelua on kehitetty erityisesti juuri hybridivaikuttamisen näkökulmasta.
– Oleellista on saada tieto, ennen kuin uhka konkretisoituu.
Koskimäki kertoi, että droonihavaintoja tulee poliisille jopa kymmeniä kuukausittain.
– Poliisipartiot antavat niissä ensivasteen, hän toteaa.
Joskus lähtötiedot ovat olleet niin vakavia, että tapaus on vaatinut erillistä tilanneorganisaatiota ja yhteistyötä on tehty yli poliisilaitosten ja myös muilta viranomaisilta on saatu virka-apua.
Tehokkaalla tutkinnalla on Koskimäen mukaan kuitenkin suljettu lähes kaikissa tapauksissa pois valtiollinen toimija.
– Yhden käden sormilla laskettavissa tapauksissa emme ole voineet sulkea valtiollista toimijaa kokonaan pois, poliisiylijohtaja muotoili.
Yhteistyötä tehdään sekä kansainvälisesti että kotimaan viranomaisten kesken. Koskimäki huomautti, että Suomessa keskeistä on myös asukkaiden luottamus viranomaisiin – poliisille ilmoitetaan epäilyttävistä tapahtumista, joissa voi taustalla olla hybriditoimintaa.
Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin mukaan tutkinnassa on ollut ”lukuisia tapauksia”, joista jotkin ovat olleet outoja, on kalastettu oudoissa paikoissa, teollisuusrakennuksia on omituisesti palanut tai on kuvattu vääriä paikkoja. Yleensä esitutkinnassa pystytään kuitenkin selvittämään asian taustat ja se, ettei kyse ole valtiollisesta toimijasta.
KRP:n tutkija Sanni Suikkanen kertoi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneista teoista ja sanoi, että niistä valtaosa liittyy omaisuusrikollisuuteen tai ilkivaltaan, eikä niiden epäillä muodostavan kokonaisuutta.
– Suomen kriittinen infrastruktuuri ei ole laajamittaisen vihamielisen toiminnan kohteena, hän tiivisti.
Tapauksia on ollut, joissa vesi-, sähkö- tai teleinfrastruktuuriin liittyvin kohteisiin on murtauduttu, niissä on tehty ilkivaltaa tai liikuttu asiattomasti.
Suikkasen mukaan vaikuttamistoiminnasta ei kuitenkaan ole viitteitä, vaan kohteissa on saattanut olla esimerkiksi lyijyakustoja tai kuparikaapeleita, jotka tyypillisesti kiinnostavat varkaita. Myös niin sanottu urban exploring -ilmiö voi olla selityksenä, kun esimerkiksi vanhaan vesitorniin tunkeudutaan.
Merkittäviä häiriöitä toiminta ei ole Suikkasen mukaan aiheuttanut. Muutama tapaus on, jossa valtiollista toimijaa ei ole kyetty täysin sulkemaan pois.
Samoin droonien kohdalla on joitain yksittäisiä tapauksia, joissa Suikkasen mukaan motiivia ei ole saatu selville, mutta silti yksikään tapaus ei suoraan viittaa hybriditoimintaan.
Drooniharrastus, joka on laillista kiellettyjen alueiden ulkopuolella, selittää suurimman osan tapauksita, ja lentoliikenne osan, sillä pimeissä olosuhteissa matkustajakone näyttää maasta katsottuna hyvinkin paljon droonilta, Suikkanen totesi.
KRP:n mukaan tietoverkkorikollisuudessa vakavia tapahtumia on esiintynyt ennen Ukrainan sotaakin. Määrä ei ole lisääntynyt, mutta sen sijaan laatu on muuttunut ammattimaisemmaksi, joka sinänsä ei kuitenkaan ole merkki siitä, että taustalla olisi valtiollinen toimija.
– Hyökkäykset yhteiskunnallisiin toimijoihin ovat jatkuvia, rikoskomisario Marko Leponen KRP:stä kuvasi.
Tutkinnassa on tällä hetkellä myös laajoja tietomurtoja. Leponen korosti, että hybridivaikuttaminen ei aina tarkoita sitä, että teolla olisi suora vaikutus, vaan esimerkiksi tietomurrossa vietyjä henkilötietoja voidaan myöhemmin käyttää hyväksi monilla eri tavoilla.
Koskimäki muistutti, että Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan aikana Suomessa on koettu vakavia valtion viranomaisiin kohdistuneita palvelunestohyökkäyksiä. Osan taustalla on ollut NoName -hakkeriverkosto, joka kytkeytyy Venäjään.
