Suomen Elintarviketyöläisten liitto vastustaa nollatuntisopimusten virallistamista lainsäädännössä. Nykyinen työlainsäädäntö ei tunne nollatyösopimuksia, eikä niitä tule liiton kannanoton mukaan myöskään laissa erikseen virallistaa.
– Näyttää siltä, että nykyisen hallituksen toimesta ei synny sellaista lainsäädäntöä, jolla nollatyösopimuksilla töitä tekevien turvaton asema ja heikot oikeudet parantuisivat, siksi on parempi, että nollatyösopimusten asemaa ei virallisteta kirjaamalla niitä lakiin, puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vaatii.
Nollatuntisopimuksia pohtinut työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti heinäkuussa, että työnantajan pitäisi jatkossa arvioida työn määrä silloin, kun kyse on nollatyösopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavista tai sellaisista työntekijöistä, jotka ovat osa-aikaisia, mutta joiden työaika vaihtelee.
– Työryhmän esitys ei parantaisi nollatyösopimuslaisten asemaa käytännössä lainkaan, sillä arvio ei sido työnantajaa. Nollatyösopimus olisi edelleen työntekijälle turvaton ja täysin kohtuuton tapa teettää työtä. Nollatyösopimukset ovat tämän päivän työelämän viheliäisin vitsaus, ne pitää saada kuriin, ei normalisoida osaksi suomalaista työelämää, Kuntonen korostaa.
Tällä hetkellä arviolta 80 000 ihmistä työskentelee nollatyösopimuksella Suomessa. Kuntonen esittää nollatyösopimusten kieltämistä niin, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti tuntimäärästä, jonka pitäisi olla vähintään 18 tuntia viikossa.
Vaikka Suomen hallituksella ei ole Kuntosen mukaan halua ratkaista nollatyösopimusten aiheuttamia ongelmia, apua saattaa tulla Euroopan unionista.
– Toivottavasti Euroopan komission esitys nollatyösopimusten kieltämiseksi etenee nopeasti, Kuntonen toteaa.