Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Ukrainan sotaa koskevissa neuvotteluissa vaatimusten ja rajoitusten tulee koskea molempia osapuolia reilulla tavalla.
– On kohtuullista – jos sodan uhrille asetetaan esimerkiksi puolustusvoimien kokoa koskevia vaatimuksia tai rajoituksia – että vähintään vastaavat vaatimukset tulee ulottaa myös hyökkääjään, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessa medialle.
EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat aiemmin keskiviikkona etäyhteydellä keskustelemaan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Myös Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha osallistui kokoukseen.
– Meillä on konkreettisia ajatuksia siitä, miten Venäjän tulevaa tai valitettavasti jatkuvaa uhkaa pitäisi hallita, Valtonen totesi.
– Venäjän tulisi palata noudattamaan kansainvälistä oikeutta. Sen tulisi tunnustaa myös omassa maassaan vähemmistöjen oikeudet ja ihmisoikeudet, jotka kuuluvat kaikille kansalaisille. Sen tulisi järjestää vaalit. Venäjällä ei ole 25 vuoteen järjestetty vapaita vaaleja. Se ei ole demokratia.
Hänen mukaansa myös Venäjän asevoimien kyvykkyyksiin tulisi asettaa rajoitteita.
– Vastaavasti on selvää, että Venäjää ei tule vapauttaa vastuusta suorittamiensa sotarikosten osalta, vaan sen pitäisi osallistua yhteistyöhön sotarikostutkintojen kanssa.
Valtosen mukaan EU:n kiireellisin tehtävä on ratkaista kysymys jäädytetyistä varoista ja käyttää ne Ukrainan tukemiseksi.
– Venäjän on vastattava aiheuttamistaan vahingoista. Tällä on kattava oikeusperusta.
Hän katsoo, että Venäjä saadaan hyväksymään tosiasiallinen rauha ja palaamaan kansainvälisen oikeuden piiriin vain siten, että sillä ei ole muita vaihtoehtoja.
– Tietysti Venäjän nykyjohdon oloissa sitä on vaikea kuvitella. Mutta palaisin tähän meidän kolmiosaiseen strategiaamme. Eli tuemme Ukrainaa tässä sodassa ja heikennämme Venäjän sotakoneistoa erinäisin toimiin, mukaan lukien pakotteiden puitteissa. Ja kolmanneksi rakennamme omaa vahvaa puolustusta ja pelotetta.
Valtosen mukaan tätä strategiaa on vietävä eteenpäin, vaikka tuloksia ei saavuteta välittömästi. Pakotteet purevat ja heikentävät tavallisten venäläisten elintasoa.
– Jonain päivänä pää tulee vetävän käteen, ja rahat – ruplat – ei enää riitä. Nyt jo nähdään, että Venäjän talous tuskin enää kasvaa. Sen julkinen talous on 60 miljardia alijäämäinen. Se itse asiassa vastaa niitä viimeisiä miljardeja, joita Venäjällä enää on käytettävissään tässä nettovarallisuusrahastossa, joka sillä oli isona sotakassana hyökkäyssotaan lähtiessään.
Yhdysvallat ja Ukraina ovat laatineet uuden 19-kohtaisen luonnoksen rauhansopimuksesta. Siitä jätettiin pois poliittisesti arkaluontoisimmat kohdat maiden presidenttien päätettäväksi.
Neuvotteluissa on ainakin kolme isoa ongelmakohtaa: Ukrainan alueluovutukset, Ukrainan asevoimien koon rajoitus ja Ukrainan luopuminen pyrkimyksestään liittyä Natoon.
Neuvottelut rauhasta jatkuvat. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perunut aiemman tiukan aikarajan sopimuksen hyväksymiselle.
