Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan on tärkeää, että Libanonin rauhanturvaoperaation Unifilin mandaatille saadaan riittävä jatko.
YK:n turvallisuusneuvosto neuvottelee parhaillaan elokuun lopussa uusittavan Unifilin mandaatin jatkosta. Yhdysvallat ilmoitti tiistaina aikovansa hyväksyä Unifilin jatkamisen vielä vuodella. Julkisuudessa esiintyvien tietojen mukaan Unifil-joukot olisi sen jälkeen tarkoitus vetää pois Libanonista.
– Odotamme tuloksia viimeistään loppuviikosta. Pidän tärkeänä, että mandaatille saadaan riittävä jatko. Yhteisenä tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voidaan kokonaan luovuttaa Libanonin turvallisuusviranomaisille. Tähän tilanteeseen pääseminen vaatii vielä aikaa ja työtä, Valtonen sanoo Verkkouutisille tekstiviestin välityksellä.
Hänen mukaansa Unifilillä on toiminta-alueellaan vakauttava vaikutus, ja ilman operaation läsnäoloa alueen tilanne olisi todennäköisesti pahempi.
– Tällä hetkellä Lähi-idän tilanne on erityisen herkkä. Unifilillä on myös tärkeä avustava rooli humanitaarisen avun toimittamisessa Libanonin siviiliväestölle, Valtonen toteaa.
Hän korostaa, että Suomen pitkäaikainen osallistuminen Unifil-operaatioon on merkittävä kontribuutio kansainvälisen oikeuden toteutumiseen, YK:n rauhanturvaamiseen ja globaaliin vastuunkantoon Lähi-idässä.
– Olen ylpeä suomalaisista rauhanturvaajista, joiden työhön sain tutustua vieraillessani Libanonissa toukokuussa. Yhteistyömme paitsi Libanonin, myös muiden joukkoja luovuttavien maiden, kuten Ranskan kanssa, on ollut erinomaista.
Puolustushallinto varautuu muutoksiin
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostaa, että Unifil-operaation jatkosta päätetään vuosittain YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä.
– Muutos kuuluu kriisinhallintaan, ja puolustushallinnossa varaudumme erilaisiin skenaarioihin, Häkkänen sanoo Verkkouutisille tekstiviestitse.
– Unifil-operaatio toimii vaikeissa olosuhteissa, mutta sillä on tärkeä tehtävä. Unifil on vakauttanut tilannetta vastuualueellaan, mutta toimintaan liittyy merkittäviä haasteita, joihin operaatio pyrkii vastaamaan kehittämällä toimintaansa.
Suomi osallistuu operaatioon Libanonissa yli 200 sotilaalla, joka on noin puolet Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kokonaisvahvuudesta.
– Operaation mandaatti, toimintaympäristö ja Suomen osallistumisvahvuus huomioiden Unifil tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää Suomen kriisinhallinnan osaamispohjaa ja tarjoaa mahdollisuuden reserviläisten laajalle osallistumiselle kriisinhallintaan, Häkkänen toteaa.
”Operaation roolia pohdittava”
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja entinen rauhanturvaaja Olli Nurmi kiinnitti X-palvelussa aiemmin huomiota International Crisis Groupin (ICG) analyysiin, jossa kerrotaan myös operaation heikkouksista.
Operaation alasajon sijasta ICG ehdottaa strategista arviointia, jotta operaation toiminta voitaisiin mukauttaa vastaamaan Israelin ja Hizbollahin sodan luomia uusia olosuhteita.
– Mielestäni operaation roolia pitäisi joka tapauksessa pohtia. Perusvalinta on passiivisen tarkkailun ja aktiivisen toiminnan välillä. Jälkimmäinen tarkoittaisi selkeästi aiempaa vahvempaa roolia Etelä-Libanonin tyhjentämiseksi Hizbollahin luvattomasta aseellisesta läsnäolosta, Nurmi toteaa.
– Jo operaatiota perustettaessa tiedostettiin, ettei YK voi ottaa pysyvästi vastuuta turvallisuudesta, koska se vastuu kuuluu Libanonin valtiolle. Siksi operaation nimeen tuli sana väliaikainen (”interim”).
Operaatio on kestänyt jo lähes 50 vuotta.
Nurmen mukaan tahaton haittavaikutus erittäin pitkästä kestosta on se, että paikallinen yhteiskunta on muuttunut taloudellisesti riippuvaiseksi ulkomaisten rauhanturvaajien läsnäolosta alueella.
– Tämä muodostaa pahimmillaan yhden esteen terveellä pohjalla olevalle kehitykselle.
Hänen mielestään operaatiolle kannattaisi nyt pohtia realistinen tavoite, johon pyritään.
– Osana sitä tarvitaan myös konkreettinen aikatauluun sidottu suunnitelma, jonka puitteissa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta siirrettäisiin kokonaan ja pysyvästi Libanonin asevoimille.
Yleensä #YK-operaatioiden vuosittainen mandaatin uudistaminen on rutiininomainen tapahtuma.
Elokuun lopussa uusittavan #UNIFIL-operaation osalta ilmassa on jännitystä, sillä jatko ei ole enää varma.
Oheisessa analyysissa avataan asian taustoja hyvin 🧵 https://t.co/JtXMQszjHR
— Olli Nurmi (@OlliNurmi) August 17, 2025