Hallituksen perjantaina julkistamat työllisyystoimet eivät saa korkeaa arvosanaa kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtoselta.
– Kokonaisuus huomioiden tämä on korkeintaan kutosen suoritus, kansanedustaja sanoo Verkkouutisille.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan uusien toimien vaikutus on 1 500 työllistä. Julkinen talous vahvistuu 110 miljoonalla eurolla.
Hallituspuolueiden riveissä on iloittu siitä, että työllisyystoimia on heidän mukaansa tehty jo erityisen paljon, kun perjantaina kerrotut toimet summataan aiempiin päätöksiin. Kokoomuksen varapuheenjohtaja on eri mieltä.
– Tavoite on helposti saavutettavissa, jos asettaa riman tarpeeksi alas. Hallitushan ei ole päässyt vielä edes omiin tavoitteisiinsa, joita ovat 80 000 lisätyöllistä ja kahden miljardin euron positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Työllistyvien määrä on näiden toimien valossa 40 000 ja myönteiset talousvaikutukset vain joitakin satoja miljoonia euroja, Valtonen sanoo.
Valtiontalouden tarkastusviraston vanhempi ekonomisti Matthias Strifler kertoi Kauppalehden haastattelussa pelkäävänsä sitä, että hallitus ilmoittaa kevään kehysriihessä, että työllisyystavoite on nyt saavutettu.
Valtonen jakaa huolen ja muistuttaa, että työllisyys on viime aikoina toki vahvistunut, mutta työmarkkinoilla vallitsee yhä korkea rakenteellinen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Tilanteen korjaaminen edellyttää hänen mukaansa yhä toimia hallitukselta.
– Myönteinen talouskehitys ja nykyinen korkea työllisyysluku ovat vähän sellaista tuulen tuomaa, Valtonen sanoo.
– Nyt ovat työllistyneet ne, jotka tässä myönteisessä suhdannetilanteessa työllistyisivät kuitenkin. Rakenteelliselle kohtaanto-ongelmalle ei ole kuitenkaan tehty oikeastaan mitään. On yhä paljon ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään pois työelämästä tai heillä on mahdollisesti muita ongelmia, joiden takia työhön meneminen on tavallista haastavampaa.
Valtosen mukaan viesti näille ihmisille olisi lohduton, jos hallitus päättää nyt heittää hanskat tiskiin työllisyyden hoidossa.
– Se olisi ikään kuin luovuttamisen hetki hallitukselta varsinkin siinä tapauksessa, jos he kehysriihessä päätyvät siihen, että nyt on kaikki tehty.
Valtonen kertoo, että kokoomus vahvistaisi työllisyyttä edistämällä paikallista sopimista lakiteitse sekä porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan siten, että työttömyyden alussa turva olisi nykyistä parempi, mutta tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Tämän arvioidaan kannustavan työnhakuun nykyistä paremmin.
– Kokoomukselle on ollut aina tärkeää se, että ihmiset pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan. Se toteutuu parhaiten työn kautta, Valtonen toteaa.
Ansiosidonnaisen laajentamista yhä odotetaan
Työllisyystoimien lisäksi Elina Valtonen vaatii, että hallitus toteuttaisi viimeinkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisen kaikille työssäkäyville. Nykyisin turvaa maksetaan ainoastaan työttömyyskassaan kuuluville.
– Universaali ansiosidonnainen on selkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Koronakriisin aikana olemme huomanneet, että erityisesti nuoret pätkäsuhteessa olevat ihmiset eivät ole olleet ansiosidonnaisen piirissä, vaikka he olisivat vuosia olleet työelämässä, maksaneet verot ja lakisääteiset vakuutusmaksut, hän sanoo.
Valtonen ihmettelee, missä uudistus viipyy.
– Hallitusohjelmassakin on tästä kirjaus, ja toissa kesänä hallituspuolueiden puheenjohtajilta tuli vihreää valoa sen toteuttamiselle. Tämä on kysymys, joka pitäisi ehdottomasti jo ratkaista, hän vaatii.
Kokoomus on ajanut asiaa pitkään.
– Meidän ajattelumalliimme ei kerta kaikkiaan sovi se, että joitakin ihmisiä pidetään niin sanotusti alemman kerroksen väkenä.