Valtaosa puolueista ovat ripustaneet vaalilupaustensa rahoituksen 75 prosentin työllisyysasteeseen. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan työllisyystavoitteen saavuttaminen voi kuitenkin jäädä haaveeksi.
– Nousukausi on ohi. Menneen vaalikauden loppupuolen suotuisaa työllisyyskehitystä ei voida ekstrapoloida jatkumona. Nyt talous on normalisoitunut ja riskit kallellaan alaspäin ensi vaalikauden aikana, Nummiaro sanoo tiedotteessa.
– Lisäksi työmarkkinat ovat kiristyneet. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on epävarmempaa, vaikka kansainvälinen kysyntä säilyisikin koko vaalikauden vahvana. 75 prosenttia vaatii suotuisia olosuhteita, olivat hallituksen toimet mitkä tahansa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi vastikään, että maailmantalouden kasvu hidastuu 3,3 prosenttiin tänä vuonna, mutta kiihtyy ensi vuonna 3,6 prosenttiin. Valtiovarainministeriö puolestaan ennustaa, että Suomen talouskasvu on tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna se hidastuu 1,4 prosenttiin.
Maailmalla on useita uhkatekijöitä, jotka Nummiaron mukaan voivat pahimmillaan jopa pysäyttää kasvun. Niitä ovat muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan tullikiistat, Brexit ja Italian velkatilanne. Myös Yhdysvaltain koronnostot voivat hyydyttää taloutta.
Nummiaron mielestä yksittäisen työllisyysasteen ei pitäisi saada niin suurta paino-arvoa kuin se on vaalikeskusteluissa saanut. Katseen pitäisi häneen mukaansa olla kauempana.
– Toivoisi, että suhdanne- ja rakennepolitiikka erottuisi julkisessa keskustelussa paremmin toisistaan. En jaksa uskoa, että tässä talousympäristössä 75 prosentin aste toteutuu, mutta ei tarkalla prosentilla ole vuonna 2023 niin väliä, Nummiaro sanoo.
– Poliittisesti sen perusteella neljän vuoden kulutta kehutaan tai haukutaan, mutta talouden tasapainon näkökulmasta oleellisinta on suunta, jolla rakenteita onnistutaan uudistamaan, Nummiaro sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteita voisi miettiä suhdannekorjattuina.
– Mutta siitä ei voida tinkiä, että suunta on kohti pitkän ajan tasapainon edellyttämää 78–80 prosentin työllisyysastetta. Ja se on Pohjoismaihinkin vertailtuna todella haastava tavoite. Nyt vaalikeskusteluissa keinopaletti työmarkkinoiden uudistamiseksi on jäänyt 75 prosentin mantran varjoon, mutta hallitusneuvotteluissa detaljit nostetaan pöydälle, Nummiaro toteaa.