Ruotsi päihittää Suomen taloudessa ja maan työllisyysaste on 2010-luvun alusta lähtien ollut jatkuvasti useita prosenttiyksikköjä Suomen yläpuolella. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan länsinaapurin menestys johtuu siitä, että Ruotsissa niin vasemmisto kuin oikeisto on sitoutunut työllisyyden vahvistamiseen.
– Ruotsin talouspolitiikan pitkänä linjana on jo kauan ollut mahdollisimman korkean työllisyyden tavoittelu. Tämä suuntaus on jatkunut hallitusten värin vaihtumisesta huolimatta – keinoissa on toki ollut painotuseroja, kuten politiikkaan kuuluukin, Urrila kirjoittaa blogissaan.
– Ruotsissa on kuitenkin ihailtavan laajasti sisäistetty se, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisilleen antamia lupauksia ei voida mitenkään rahoittaa ilman erittäin korkeaa työllisyyttä.
Pääekonomistin mukaan Ruotsin ”työlinja” näkyy siinä, että verotusta on kevennetty viime vuosina.
– Vielä 15 vuotta sitten Ruotsin ansiotuloverotus oli Suomea kireämpää kaikilla tulotasoilla. Sittemmin Ruotsissa on otettu käyttöön työtulovähennys, jota on laajennettu useaan otteeseen. Tällä hetkellä Ruotsin ansiotuloverotus on keskituloisilla, esimerkiksi 3000–4000 euron kuukausipalkalla, useita prosenttiyksikköjä Suomea kevyempää. Vuoden 2020 alusta Ruotsi poisti myös hyvätuloisten ns. raippaveron, jonka seurauksena lisätuloista maksettava vero aleni viidellä prosenttiyksiköllä. Tämä alensi Ruotsin verotason Suomen alapuolelle myös hyvätuloisilla, hän kirjoittaa.
Urrila muistuttaa, että Ruotsissa myös kotitalousvähennystä on kasvatettu suuremmaksi kuin Suomessa. Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmää on kehitetty kannustavaksi.
– Systemaattinen linja on tuottanut erinomaisia tuloksia niin työllisyydessä kuin julkisessa taloudessa.
Ekonomisti kannustaa suomalaisia päättäjiä ottamaan mallia länsinaapurista.
– Suomessa jää väistämättä paljon työllisyystoimia tehtäväksi tuleville hallituksille, jos haluamme lunastaa kansalaisille annetut lupaukset hyvinvointipalveluista. Toivottavasti meilläkin päästäisiin Ruotsin tavoin yhteiseen tilannekuvaan korkean työllisyyden tärkeydestä – Suomi on käännettävä työlinjalle, Urrila kirjoittaa.