[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”einstein” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Mitä yhteistä on Googlella, Teslalla, NVIDIA:lla ja Yahoolla? Ne ovat amerikkalaisia teknosuuryrityksiä, mutta lisäksi maahanmuuttajien perustamia.
Sergey Brin, toinen Googlen perustajista, muutti USA:han Neuvostoliitosta 6-vuotiaana. Yahoon toinen perustaja Jerry Yang sekä NVIDIA:n perustaja Jen-Hsun Huang ovat kotoisin Taiwanista. Kenties aikamme vaikuttavin teollisuusmoguli Elon Musk muutti USA:han Etelä-Afrikasta, ja perusti sekä PayPalin, Teslan että SpaceX:n.
Huipputekijät ovat tietenkin harvinaisuuksia. Suuri kuva ratkaisee. Suomessa maahanmuutto on ollut länsieurooppalaisittain vähäistä. Suunta on kuitenkin selvä: Suomi kansainvälistyy. Suomessa oli 2017 noin 250 000 ulkomaiden kansalaista, 4,5 prosenttia koko väestöstä. Vuonna 1990 heitä oli alle 50 000 eli alle prosentti.
Maahanmuuttoa huudetaan usein avuksi kestävyysvajeongelmaamme, mutta on epätodennäköistä, että sitä saataisiin lisättyä riittävästi. Esimerkiksi sisäministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan vuotuisen nettomaahanmuuton pitäisi olla 34 000 henkeä vuodessa, jotta kasvava työvoiman tarve saataisiin tyydytettyä. Vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli 11 958. Lisäksi suurimman osan maahanmuutosta pitäisi olla työperäistä. Siitäkin ollaan kaukana.
Keskustelussa on jo jonkun aikaa jaoteltu maahanmuutto humanitaariseen ja työperäiseen. Näissä on kyse makrotarkastelusta. Osa maahanmuutosta on humanitaarista, ja työntötekijät kuten sota tai vaino, ovat avainasemassa. Osa taas on maiden vaurauseroihin perustuvaa. Länsimaiden korkea elintaso vetää ihmisiä kehitysmaista.
Kolmas tarkastelutapa olisi erityisen kyvykkäät yksilöt. Näkökulma on silloin mikrotasolla. Heillä työntö- tai vetotekijät eivät liity maahan, vaan pikemminkin yliopistoon, yritykseen tai jossain määrin kaupunkiin. Huippukoodari saa korkean elintason Los Angelesissa, Helsingissä tai jopa Delhissä. Globaalien huippuammattilaisten joukko on kaikkein liikkuvinta väkeä.
Humanitaarisen maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia on Suomessakin selvitetty suhteellisen selvin tuloksin: ihmisten auttaminen maksaa. Kustannukset koostuvat vastaanotosta, sosiaaliturvasta ja palveluista. Kokonaistarkastelussa pakolaisina muuttaneet eivät nettomaksajiksi yllä koko elinikänään. Yleistys ei tietenkään päde yksilötasolla.
Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys jää kantaväestöä huomattavaksi matalammaksi pitkälläkin aikavälillä. Suomessa se alentaa kokonaistyöllisyysastetta noin prosenttiyksiköllä. Pärjäämme pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllistämisessä huonommin kuin muu Eurooppa. Työllistyminen on heikompaa vain Kreikassa, Belgiassa ja Ranskassa. Esimerkiksi Ruotsin tason saavuttaminen nostaisi työllisyysastettamme puolella prosenttiyksiköllä.
Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan lisäksi myös kulttuuri sekä kotouttamisen toimiminen vaikuttavat. Esimerkiksi jonkinlainen palkkatukimalli tai työehtosopimuksista poikkeaminen saattaisi avata väylän työmarkkinoille. Toimivaan kotouttamiseen panostamisen on todettu olevan tuottava investointi.
Tutkimuksissa on havaittu suuri ero maahanmuuttajanaisten työllisyydessä verrattuna niin kantaväestön naisiin kuin miesmaahanmuuttajiin. Matalampi työssäkäynti ei muuten selity kokonaan kulttuurisyillä. Samasta lähtömaasta tulevien työllisyys vaihtelee sen mukaan, mihin he ovat muuttaneet.
Esimerkiksi Italiassa melkein puolet somalialaisista naisista on töissä, kun Suomessa vain noin kymmenen prosenttia. Esimerkiksi perhe-etuuksilla näyttää olevan suuri vaikutus. Naisiin kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota.
Työperäisen maahanmuuton osalta johtopäätösten tekeminen on vaikeampaa kuin humanitaarisen. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyys on korkeampi kuin kantaväestön, mutta erityisesti matalapalkka-alojen osalta kysymyksiä on paljon. Suurin hyötyjä on maahanmuuttaja itse, jonka tulotaso nousee. Myös työllistävä yritys kuuluu hyötyjiin. Työvoiman saatavuus on monille firmoille kasvun este.
Kansantalous hyötyy. Sen sijaan vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat maksettujen verojen ja käytettyjen palvelujen ja sosiaaliturvan erotuksesta. Joidenkin tarkastelujen mukaan matalapalkkatöiden maahanmuutto on vaikutuksiltaan kielteistä. Näissä kuitenkin mahdollisesti jätetään huomiotta kasvuhyöty työnantajalle.
Johtopäätösten tekemistä hankaloittaa maahanmuuttajien erilaisuus. Esimerkiksi länsi- ja etelä-eurooppalaisten maahanmuuttajien vuotuinen tulotaso on lähes kolminkertainen verrattuna Lähi-idästä, Somaliasta ja Venäjältä kotoisin oleviin vielä 15 vuoden asumisen jälkeen. Työperäisten maahanmuuttajien yleisimmät lähtömaat ovat vuodesta toiseen suurin piirtein Ukraina, Intia, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat, tässä järjestyksessä.
Suomeen tulee nimenomaan pääosin matalapalkka-alojen työntekijöitä. Vuonna 2017 myönnetyistä 6 751 työperäisestä oleskeluluvasta erityisasiantuntijoita oli vain 1 374 eli viidennes.
Periaatteessa maahanmuutto matalapalkka-aloille kiristää kilpailua ja laskee palkkoja. Toisaalta on olemassa näyttöä siitä, että vaikutusta ei ole tai se olisi jopa positiivinen. Saattaa olla, että lisääntynyt työntekijämäärä antaa aiemmin alalla olleilla kohdemaan kansalaisille mahdollisuuden nousta korkeampiin tehtäviin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1575376555022{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”277292″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Historia on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella suuren maahanmuuton työmarkkinavaikutuksia. 1980 Kuubasta sai yhden kesän muuttaa vapaasti pois. Seurauksena noin 125 000 kuubalaista lähti maasta ja suurin osa päätyi Miamiin, mikä lisäsi alueen työvoimaa seitsemän prosenttia. Lopputulos oli yllättävä: asialla ei ollut vaikutusta työllisyysasteeseen eikä palkkatasoon. Maahanmuuttajat sulautuivat alueen työmarkkinoihin.
Vastaavasti kun Neuvostoliitto romahti, Israeliin muutti paljon venäjänjuutalaisia. Maan väkiluku nousi noin 15 prosenttia. Palkat eivät kuitenkaan laskeneet, vaikka työmarkkinoille tuli valtava määrä uusia tekijöitä. Talouden koko vain kasvoi.
Ajatusleikissä, jossa koko maailman työmarkkinat vapautettaisiin täysin, maailmantalous ja tuottavuus kasvaisivat, mutta tietyt ryhmät tietyissä maissa kärsisivät. Kärjistetysti voittajia olisivat nykyiset kehitysmaiden köyhät, häviäjiä länsimaiden työväestö.
Huippukyvykkäiden yksilöiden maahanmuuton osalta myönteinen vaikutus kohdemaahan on selvä. Esimerkiksi Yhdysvallat hyötyy valtavasti kansainvälisten lahjakkuuksien hakeutumisesta maan yliopistoihin ja yrityksiin. Vuosina 2000-2019 Nobelin kemiasta, fysiikasta tai lääketieteestä voittaneista yhdysvaltalaisista 40 prosenttia oli maahanmuuttajia.
USA:n yritykset ovat pullollaan kansainvälisiä huippuosaajia, ja monet heistä ovat myös perustaneet menestyviä yrityksiä. Kylmän sodan aikana ja sitä ennen USA:han muutettiin myös poliittisista syistä. Tiedemaailman tunnetuin pakolainen lienee Albert Einstein, joka pakeni natsivaltaa Yhdysvaltoihin 1933.
Mikä olisi vaikutus, jos Suomi onnistuisi saamaan edes promillen maailman kyvykkäimmistä yksilöistä tänne? Valtion ja suurimpien kaupunkien Talent Boost Finland -ohjelma pyrkiikin houkuttelemaan Suomeen osaajia ja tukee yrityksiä kansainvälisissä rekrytoinneissa. Se keskittyy kuitenkin jo valmiiden osaajien kalasteluun – ja siinä vaiheessa kilpailu on jo hurjaa. Tulisiko harkita, että houkuteltaisiin poikkeuskykyjä tänne jo paljon varhaisemmassa vaiheessa?
Asiaa voi lähestyä myös vielä isomman kuvan kautta. On koko ihmiskunnan etu, että planeettamme parhaat aivot saavat parhaat mahdollisuudet tehdä työtään. Jos Einstein olisi syntynyt Kiinan maaseudulla, Marie Curie Saudi-Arabiassa tai Linus Torvalds brasilialaisessa favelassa, olisimme kaikki hävinneet. Nytkin jossain Sudanin rutikuivilla tasangoilla ja Bangladeshin slummeissa elelee yhtä kirkkaita mieliä, mutta heidän elämänsä kuluu selviytymiseen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]