Selonteon mukaan kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa yhä merkittävämmin Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Muutos edellyttää turvallisuusviranomaisilta vahvaa varautumista ja valmiutta.
– Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisten muutosten vuoksi poliisi, rajavalvonta, siviilitiedustelu ja pelastustoimi ovat avainasemassa takaamassa koko Suomen turvallisuutta. Meihin voi kohdistua vakavia ei-sotilaallisia ulkoisia ja valtiollisia uhkia, jolloin ensivasteen antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
– Tämä on aivan olennaista muistaa, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi, hän korostaa.
Tällaisia uhkia ovat selonteon mukaan esimerkiksi hybridiuhat, välineellistetty maahantulo, vihamielinen tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta, kansainvälinen terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus.
Turvallisuusviranomaisten on varauduttava myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, joissa yhteiskunnalla tulee olla vahva kyky suojata siviiliväestöä. Näin mahdollistetaan elintärkeiden toimintojen jatkuminen. Arjen turvallisuuspalvelujen laadukas tuottaminen luo perustan häiriötilanteisiin vastaamiselle.
Selonteon painopisteenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos. Selonteossa kuvataan, mitä se edellyttää turvallisuusviranomaisilta ja yhteistyöltä muiden viranomaisten kanssa. Siinä otetaan huomioon aiemmin julkaistut ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusselonteko.
Sisäisen turvallisuuden selonteko on laadittu valtioneuvostossa sisäministeriön johdolla yhteistyössä sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa. Valmistelun aikana on kuultu keskeisiä sidosryhmiä.
Eduskunta laatii seuraavaksi selonteosta kannanoton. Selonteko ja kannanotto muodostavat yhdessä Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille.
