Suomen hyvinvointialueet etsivät parhaillaan keinoja vastata kasvavaan hoivan tarpeeseen tilanteessa, jossa henkilöstöstä on pulaa ja kustannuspaineet kasvavat. Tuore vaikuttavuustutkimus kahdessa eri kunnassa osoittaa, että terveysteknologian suunnitelmallinen ja rohkea hyödyntäminen tarjoaa konkreettisia ratkaisuja haasteeseen.
Tutkimuksessa on tarkasteltu hyvinvointi- ja hoivateknologiayhtiön Everon Groupin digitaalisten seurantaratkaisujen vaikutuksia erityisesti kotihoidon yöaikaisessa toiminnassa. Tulokset ovat selkeitä: digitaalisella, etäyhteyksiin perustuvalla seurannalla voidaan korvata jopa kaksi kolmesta yöllisestä käynnistä niissä tilanteissa, joissa hoitajan fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä.
– Terveysteknologian keskeinen tehtävä ei ole korvata hoitajaa, vaan varmistaa, että hoitajan aika ja osaaminen kohdistuvat sinne, missä niillä on suurin merkitys, huomauttaa Everon Groupin varatoimitusjohtaja Juha Sarsama tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan digitaaliset seurantaratkaisut mahdollistavat sen, että rutiininomaisia tarkistuksia voidaan hoitaa teknologian avulla turvallisesti ja luotettavasti. Hoivahenkilöstö hälytetään paikalle vain silloin, kun siihen on todellinen tarve. Tämä näkyy suoraan arjessa, kun hoitajien yöaikainen liikkuminen ja yksintyöskentely vähenevät, työ kuormittaa vähemmän ja hoitajien aikaa vapautuu vaativampaan hoivaan ja kohtaamisiin.
– Kun teknologia hoitaa seurannan, hoitaja voi keskittyä hoivaan. Tämä on välttämätöntä, jos haluamme turvata hoidon laadun myös tulevaisuudessa, Sarsama toteaa.
Nordic Healthcaren tutkimuksissa havaittiin, että yksittäisessä kunnassa digitaalisen valvonnan käyttö toi miljoonaluokan vuosittaiset säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki käynnit toteutettiin fyysisesti. Asukasmäärältään keskisuuressa ja maantieteellisesti laajassa kunnassa säästöt nousivat jopa kymmeniin miljooniin. Kun sama toimintamalli skaalataan laajempaan käyttöön, valtakunnallinen säästöpotentiaali on huomattava.
Säästöt syntyvät ennen kaikkea toiminnan järkevöittämisestä, eivät hoivan vähentämisestä. Digitaalinen seuranta tukee myös hoitohenkilöstön työn mielekkyyttä, kun rutiininomaisia ja tarpeettomia käyntejä voidaan vähentää ja työaikaa kohdentaa selkeästi fyysistä läsnäoloa vaativiin tilanteisiin.
– Meillä Suomessa tämä tarkoittaa vastaavalla tavalla mahdollisuutta kohdentaa hyvinvointialueiden resursseja paremmin, hillitä kustannusten kasvua sekä vastata hoitohenkilöstön saatavuus- ja mitoitushaasteisiin. Toimintamallilla on myös positiivisia ympäristövaikutuksia, kun erillisiä käyntejä autolla voidaan vähentää tilanteissa, joissa asiakkaan tilanne on mahdollista tarkistaa esimerkiksi kameran välittämän seurantakuvan kautta, Sarsama huomioi.
Digitaalinen seuranta parantaa myös hoivaa saavien ihmisten arkea. Heille kyse on usein hyvin konkreettisista asioista, kuten rauhallisemmasta yöstä, turvallisuuden tunteesta, mutta myös mahdollisuudesta elää omannäköistä arkea.
Suomessa työn alla oleva lainsäädäntöuudistus luo entistä paremmat edellytykset digitaalisten ratkaisujen laajemmalle käyttöönotolle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuksen tavoitteena on tukea teknologian tarkoituksenmukaista ja turvallista käyttöä osana hoitoprosesseja.
Everon Groupin Juha Sarsama haluaa painottaa, että juuri nyt on oikea hetki siirtyä pilotoinneista pysyviin toimintamalleihin, kun lainsäädännön kehittyminen antaa hyvinvointialueille mahdollisuuden ottaa teknologia entistä vahvemmin osaksi hoivaa.
– Terveysteknologia ei ole itseisarvo, vaan väline paremman, turvallisemman ja kestävämmän hoivan mahdollistamiseksi. Kun digitaaliset ratkaisut integroidaan osaksi hoitotyötä oikein, ne vahvistavat hoivan laatua, henkilöstön jaksamista ja palvelujärjestelmän kestävyyttä, hän muistuttaa.
