[rev_slider alias=”brysselin-pelintekijat” mode=”header”][/rev_slider][vc_row][vc_column][vc_column_text]
EU:n vaikutusvaltaisimman suomalaisen nimestä ei ole epäilystä. Hän on komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. – Suomessa ei aina ymmärretä, että Katainen on nykyisessä tehtävässään yksi kaikkien aikojen kansainvälisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista, toteaa Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi.
Vallankäyttäjiä ovat tietysti myös Suomen 13 europarlamentaarikkoa, joilla on usein enemmän valtaa kuin suomalaisilla ministereillä. EU-huippukokouksissa päätöksiä nuijii pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja neuvoston kokouksissa valtaansa käyttävät ministerit.
Mutta vaaleilla valittujen päättäjien lisäksi Brysselin EU-instituutioissa työskentelee kulissien takana lukuisia suomalaisia, joilla on ratkaiseva rooli EU-lakeja laadittaessa.
Kolmessa EU:n lainsäädäntöinstituutiossa eli komissiossa, europarlamentissa ja neuvostossa vaikuttaa yhteensä noin tuhat suomalaista. Valtaosa näistä eli 540 henkilöä tekee uraa komissiossa.
Kaiken kaikkiaan EU-instituutioissa työskentelee noin 40 000 EU-maiden kansalaista, joten suomalaisten osuus on asukaslukuun suhteutettuna jotakuinkin kohdallaan.
Mutta entä se valta?
– Keskiportaan tekijöitä riittää, mutta ylempää virkamiesjohtoa Suomi tarvitsee lisää, toteaa Suomen pysyvässä EU-edustustossa rekrytointiasioista vastaava erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren.
Moni Nykypäivän jututtama ulkomaalainen virkamies huomauttaa, että suomalaisia on liian vähän muita jäsenmaita edustavien kärkivaikuttajien taustajoukoissa. Komission puheenjohtajan kabinetissa ei ole ikinä työskennellyt suomalaisia, eikä työskentele nytkään. Lähimpänä puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria on Aura Salla, joka toimii neuvonantajana kabinetin strategiakeskuksessa eli European Policy Strategy Centerissä. Puheenjohtajaa lähellä on myös komission viestintäpääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, joka vastaa suoraan Junckerille. Hän on yksi harvoista virkamiehistä, joka on aina läsnä komission kollegion kokouksissa.
Romakkaniemi muistuttaa, että uuden varapuheenjohtajarakenteen takia valta on keskittynyt komissiossa entistä pienemmälle piirille: varapuheenjohtajille ja puheenjohtaja Junckerille. Heidän lähipiiriinsä kuuluminen on kaikki kaikessa, sillä tämä ryhmä on mukana jokaisen lainsäädäntöesityksen valmistelussa alusta loppuun.
Komissaarien lisäksi eniten valtaa komissiossa on komissaarien kabinetti- ja varakabinettipäälliköillä sekä eri politiikkaosastojen pää- ja varapääjohtajilla.
Europarlamentissa vallankahvassa ovat valiokuntien puheenjohtajat, osastojen pääjohtajat sekä poliittisten ryhmien puheenjohtajat. Neuvostossa puolestaan pääsihteeristö ja pääjohtajat.
Mutta titteli ei kerro koko totuutta. Organisaatiossa korkealla paikalla istuvalla ei välttämättä ole eniten poliittista valtaa. Muodollinen asema on edellytys tiettyjen asioiden läpisaamiselle, mutta kokemus, asiaosaaminen ja ennen kaikkea verkostot ovat Brysselissä vähintään yhtä tärkeitä.
Huippupaikkojen määrässä yksi maa jyrää ylitse muiden: Saksa.
Nymann-Lindegren huomauttaa, että alemman tason virkamiehillä saattaa olla käsissään paljon valtaa yksittäiseen asiaan liittyen. Hyvänä esimerkkinä suomalainen ilmastoasioista vastaava yksikön päällikkö Elina Bardram ja komission tutkimuspääosastolla EU:n biotalousstrategian uudistamista valmisteleva kansallinen asiantuntija Tapio Kytölä. Suomen kannalta keskeisessä tehtävässä on myös EU:n ulkosuhdehallinnon Venäjä-neuvonantaja Petteri Vuorimäki.
Suomalaisille EU:n valtajärjestelmä on usein vaikea hahmottaa. Suomessa hallitusohjelman tavoitteiden asettamisen jälkeen virkamiehet ryhtyvät itsenäisesti lainvalmistelutyöhön. Näin ministerin ja virkamiehen valta on usein puolet ja puolet.
EU-tasolla puolestaan komissaarit antavat poliittiset suuntaviivat ja kabinetti kirjoittaa ensimmäisen periaatepaperin, jonka pohjalta lain valmistelutyö alkaa virkamiestasolla. Varapuheenjohtajat ja asiasta vastaava komissaari määrittelevät luonnollisesti myös lakiesityksen lopullisen sisällön. Toisin kuin kotimaassa, EU-instituutioissa on lisäksi pakollinen horisontaalinen urakierto. Brysselissä virkamiehet kiertävät tehtävästä toiseen hieman samaan tapaan kuin ulkoministeriön diplomaatit. Tänään liikenneasioiden parissa työskentelevä voikin ensi vuonna hoitaa terveyspolitiikkaa.
Huippupaikkojen määrässä yksi maa jyrää ylitse muiden: Saksa. EU-komissiossa Saksan hallussa on 16 prosenttia kaikista kabinettipäälliköiden paikoista ja 12 prosenttia pääjohtajaviroista. Europarlamentissa 18 prosenttia valiokuntien puheenjohtajista on saksalaisia.
Mutta näin ei ole ollut aina. Saksa on haalinut keskeiset huippupaikat itselleen vasta viime vuosina. Etenkin komission puolella Saksan ylivallan takaa löytyy Junckerin kabinettipäällikkö Martin Selmayer, joka junailee ennennäkemättömällä tavalla keskeisiä virkoja maanaisilleen ja -miehilleen.
Vielä viisi vuotta sitten tärkeimmät virat olivat ranskalaisten hallussa. Nyt Ranska on menettänyt yli puolet johtopaikoistaan ja tippunut jopa Espanjan taakse vasta viidenneksi maaksi. Häviäjiä ovat myös Italia ja Britannia sekä länsinaapuri Ruotsi.
Brittiläisten hallussa on yhä toiseksi eniten EU:n huippuvirkoja. Britannian lähtö EU:sta tuokin tullessaan massiivisen paikkaruletin.
– Komissiossa ollaan herätty tilanteeseen ja valmistellaan parhaillaan selvitystä maantieteellisestä tasapainosta EU-instituutioissa, toteaa Nymann-Lindegren.
EU-edustuston tehtävänä on huolehtia, että suomalaisia on riittävästi edustettuna EU-toimielimissä ja tukea suomalaisia eteenpäin EU-uralla. Valtionhallinto Suomessa auttaa EU:n urakilpailuihin osallistuvia suomalaisia. Brysselissä jo työskentelevien EU-virkamiesten kanssa puolestaan käydään urakeskusteluja, prepataan työhaastatteluihin ja autetaan rakentamaan verkostoja.
Nymann-Lindegrenin mukaan tavoitteena on varmistaa yhtäläiset lähtökohdat työtehtävästä kilpailevien muiden maiden hakijoiden kanssa. Erikoistehtävät kuten taannoinen EU:n tietosuojavaltuutetun valinta ovat oma lukunsa. Niihin tehdään räätälöity kampanja. Oman osaamisen markkinointi on erityisasiantuntijan mukaan monelle suomalaiselle todella epäluontaista. Kansainvälinen työympäristö ei ole introverteille suomalaisille muutenkaan se helpoin, mutta ulkomaalaiset EU-vaikuttajat painottavat, että suomalaisten asiaosaamista todella arvostetaan.
Ongelmana on, että Suomella on muita maita vähemmän resursseja rekrytointiasioissa. Isommilla mailla nimityslobbausta hoitavat isot tiimit. Ruotsilla ja pienellä Tanskallakin on omat asiantuntijansa. Sen sijaan EU-edustuston virkamies hoitaa rekrytoinnin ohella myös muita tehtäviä. Nymann-Lindegren on kuitenkin luottavainen tulevaisuuden suhteen.
– Minulla on korkeat odotukset, että saamme lähivuosina lisää suomalaisia johtaviin asemiin. Meillä on yksikönpäällikkötasolla niin vahva edustus osaajia.
Toisenlaisiakin näkemyksiä Brysselistä löytyy. Muutaman Nykypäivän haastatteleman EU-vaikuttajan mukaan suomalaiset eivät pärjää nimitysruletissa, koska pelisääntöjä ei osata. Vaikutusvaltaisia paikkoja ei laiteta hakuun, vaan sopivia ehdokkaita etsitään muita reittejä. Nimityksiä pitää lobata. ”Ilmaisia nimityksiä ei Brysselissä ole. Ne ovat aina ”give and take”. Avainpaikoista on pyydettävä hintaa”, toteaa yli kymmenen vuotta nimityspeliä seurannut EU-vaikuttaja. Jos suomalaiskomissaari ottaa esimerkiksi italialaisen asiantuntijan kabinettiinsa, on italialaiskomissaarin kabinettiin saatava suomalainen. Tilanne on parantanut tällä vaalikaudella ainakin komissiossa. Keskeisiin kabinetteihin on saatu enemmän suomalaisia kuin koskaan aikaisemmin.
Vallasta puhuttaessa eikä pidä unohtaa EU-instituutioiden ulkopuolista maailmaa. Brysselissä toimivilla sidosryhmillä ja tutkimuslaitoksilla on usein paljon epäsuoraa valtaa. Esimerkkinä Martens Centre -aivopajaa johtava Tomi Huhtanen. Lähes jokaisen vaikuttajan suusta kuuluu myös toinen nimi: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n Brysselin toimistoa johtava Taneli Lahti.
Pitkän uran komissiossa muun muassa kabinettipäällikkönä tehnyt Lahti on keskeinen tekijä kulisseissa. Moni mainitsee epäsuorina vallankäyttäjinä myös sihteerit, kuten komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen assistentin Jenni Kinnusen. ”Harva pystyy junailemaan Kataisen kanssa tapaamista, ellei ole ensin saanut Kinnusta ajamaan asiaa eteenpäin”.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row gap=”5″ css=”.vc_custom_1501751903818{padding-top: 10px !important;padding-right: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;padding-left: 10px !important;background-color: #e8e8e8 !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Tiina Astola
Kuka: komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja.
Valta: pääjohtaja on komission korkein virkamiesvirka. Astola vastaa siviili- ja rikosoikeuteen, perusoikeuksiin ja unionin kansalaisuuteen, tasa-arvoon ja kuluttaja-asioihin liittyvistä asioista. Hän linjaa, minkä maan lainsäädäntöä ja tuomioistuimen päätöksiä sovelletaan, kun puhutaan monikansallisista avioliitoista tai lapsikaappauksista. Keskeinen pääosasto maahanmuuttokriisissä.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Elina Bardram
Kuka: komission ilmastoyksikön päällikkö. Yksikkö vastaa kansainvälisistä ja EU-instituutioiden välistä suhteista ilmastopolitiikassa.
Valta: Bardram edustaa Eurooppaa ja johtaa 40–45 henkistä delegaatiota kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa esimerkiksi YK:ssa. Erinomaiset henkilökohtaiset suhteet ja verkostot jäsenmaiden pääneuvottelijoiden kanssa. Kova osaaminen vahvistaa EU:n neuvotteluasemia. Junailee vaikeat tilanteet. Nainen, jolta komissaarit kysyvät neuvoa.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Kristian Hedberg
Kuka: sisämarkkinoista, teollisuuspolitiikasta ja yrittäjyydestä vastaavan komissaari Elżbieta Bieńkowskan varakabinettipäällikkö.
Valta: istuu suomalaisten kannalta keskeisten lakihankkeiden päällä. Runsaasti poliittista valtaa, sillä lopullinen päätös esitysten sisällöstä on aina komissaarin ja hänen kabinettinsa käsissä. Yli 20 vuotta komissiossa työskennelleen Hedbergin hyvä maine ja verkostot lisäävät entisestään vaikutusvaltaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row gap=”5″ css=”.vc_custom_1501751903818{padding-top: 10px !important;padding-right: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;padding-left: 10px !important;background-color: #e8e8e8 !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Anna-Kaisa Itkonen
Kuka: komission energia- ja ilmastoasioista vastaava tiedottaja.
Valta: spokesperson’s service (SPP) eli tiedottajapalvelu toimii komission puheenjohtajan alaisuudessa. Itkonen johtaa energia- ja ilmastoasioiden tiedottajatiimiä. Päättää, mitä komissio mediassa lausuu tai ei lausu. Seisoo päivittäin Brysselin median edessä komission keskipäivän tiedotustilaisuudessa ja antaa haastatteluja. Kun uutisissa viitataan ”EU-diplomaattiin” tai ”EU-lähteisiin”, kyseessä on yleensä Itkonen tai hänen kollegansa.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Reijo Kemppinen
Kuka: Eurooppa-neuvoston ulkoisesta viestinnästä, asiakirjahallinnosta ja avoimuudesta vastaava pääjohtaja.
Valta: johtaa neuvoston massiivista viestintäkoneistoa. Toimii suoraan neuvoston pääsihteerin alaisuudessa. Johtaa esimerkiksi Venäjän EU-propagandan vastaista taistelua. Kemppisen tiimi teki neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin Twitter-tilistä lajissaan seuratuimpia. Merkittävä vallankäyttäjä taustalla.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Leena-Maria Linnus
Kuka: europarlamentin infrastruktuuri- ja logistiikkapääosaston pääjohtaja. Europarlamentin korkea-arvoisin suomalaisvirkamies.
Valta: Linnus pyörittää EU-instituution valtaisaa infrakoneistoa. Vastaa muun muassa europarlamentin rakennuksista sekä välineiden ja palveluiden ostoista, kuljetuksista ja viestintäpalveluista. Pyörittää miljardiluokan budjettia ja johtaa rakennushankkeita. Vastaa myös siitä, miltä europarlamentti näyttää ulospäin, mihin asioihin varoja käytetään ja mihin ei. Nostanut suomalaisia merkittäviin tehtäviin europarlamentissa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row gap=”5″ css=”.vc_custom_1501751903818{padding-top: 10px !important;padding-right: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;padding-left: 10px !important;background-color: #e8e8e8 !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Antti Peltomäki
Kuka: komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston varapääjohtaja.
Valta: vastaa tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ja useista Suomen kannalta keskeisistä politiikoista kuten tutkimus- ja innovaatioasioista. Runsaasti lakien valmisteluun liittyvää valtaa. Hän neuvoo komissaareja, mihin suuntaan mennä, jotta poliittiset prioriteetit täyttyvät.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Timo Pesonen
Kuka: komission viestintäpääosaston pääjohtaja. Suomen toinen pääjohtaja.
Valta: Jean-Claude Junckerin alainen. Vastaa EU-politiikan tiedottamisesta ulkopuolisille kohdeyleisöille. Pitää komission ajan tasalla poliittisesta kehityksestä, yleisestä mielipiteestä ja mediasta. Vastuulla on myös komission tiedottajapalvelu sekä edustustot jäsenmaissa. Ainoa pääjohtaja, joka osallistuu komission kollegion kokouksiin säännöllisesti. Runsaasti epäsuoraa valtaa junailla asioita. Brysselin kokenut kettu, joka ”tuntee kaikki ja tietää kaiken”.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Juho Romakkaniemi
Kuka: komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö.
Valta: Romakkaniemen kautta kulkevat käytännössä kaikki EU:n lainsäädäntöhankkeet. Runsaasti poliittista valtaa, voi teoriassa puuttua minkä tahansa esityksen sisältöön. Kabinettipäällikön oma vaikutusvalta on aina sidoksissa omaan esimieheen eli komissaariin. Kabinettien valta on kasvanut entisestään tällä kaudella.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row gap=”5″ css=”.vc_custom_1501751903818{padding-top: 10px !important;padding-right: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;padding-left: 10px !important;background-color: #e8e8e8 !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Aura Salla
Kuka: erityisneuvonantaja komission puheenjohtaja Junckerin strategiakeskuksessa eli European Policy Strategy Centerissä.
Valta: Salla kollegoineen suunnittelee komission puheenjohtajaa palvelevassa ajatushautomossa, mihin suuntaan ja miten EU:ta pitää kehittää.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1501753388748{padding-top: 10px !important;padding-right: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;padding-left: 10px !important;background-color: #0a0a0a !important;}”][vc_column][vc_column_text]Euroopan komissiossa on kaikkiaan noin 32 600 työntekijää. Työntekijöiden keski-ikä on 45,9 vuotta ja heistä 55 prosenttia on naisia.
Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja eri poliittiset ryhmät työllistävät 7 652 henkilöä. Tämän lisäksi parlamentissa työskentelee 751 parlamentin jäsentä avustajineen.
Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristössä on noin 3 500 työntekijää.
Lähteet: europa.eu ja Euroopan komissio
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]