Lontoolainen Royal United Services Institute (RUSI) on julkaissut varsin yksityiskohtaisen analyysin venäläisen Su-30-, Su-34-, Su-35- ja Su-57-taistelukoneita valmistavan Suhoin tuotantoketjuista. Analyysi keskittyy nykyisten tuotantomenetelmien haavoittuvuuksiin sekä tarpeeseen keskittää toimia toisen ja kolmannen portaan toimittajiin eikä pelkästään kokoonpanoon ja pääasiallisiin osavalmistajiin.
Tuotantoketjuissa on yhteensä 1300 osien ja komponenttien toimittajaa, joista tärkeimpien sijainnit RUSI havainnollistaa myös kartalla. Koska pääosa niistä sijaitsee Venäjän länsiosissa, instituutti huomauttaa, että niitä vastaan voidaan toimia lännen pakotteiden lisäksi myös Ukrainan kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä.
Yhdeksi esimerkiksi RUSI ottaa belgorodilaisen yrityksen Skif-M, jonka alaa ovat erikoisporien ja leikkurien ja muiden titaanin ja muiden materiaalien käsittelyyn soveltuvat työkalut. Sen tuotteiden pääasiakkaina ovat Suhoin lentokonetehtaat. Siitä huolimatta yritys ei ole pakotelistalla ja se tuo lännestä tuotteita keskimäärin 7,6 miljoonan dollarin edestä vuodessa, muun muassa saksalaisen Cameconin CC800 HiPIMS -pinnoituslaitteita.
Mutta missä pakotteet eivät toimi, Ukrainan puolustusvoimien hyökkäysdroonit auttavat. Syyskuussa Ukraina hyökkäsi Skif-M:n tuotantolaitosta vastaan.
Toisena esimerkkinä on pietarilainen OOO Kulon, joka tuottaa keraamisia kondensaattoreita ja tuo valmiita tuotteita maahan ilman mitään vaikeuksia. Sen tapauksessa olisi yksinkertaista aloittaa venäläisyhtiöiden sitä tukevista tytäryhtiöistä Euroopassa. Düsseldorfilainen Ruspolymet GmbH vie metallurgisia laitteita ja erikoismetalliseoksia, kuten Inconel 625:tä, venäläiselle emoyhtiölleen metalliromun nimikkeellä.
Ukrainan tiedustelulle mikään näistä Suhoin osatoimittajista ei kuitenkaan ole mikään salaisuus, mitä osoittavat drooni- ja ohjushyökkäykset niitä vastaan. Skif-M:n lisäksi on hyökkäyksistä saanut osansa ainakin Elektrodetal Brjanskissa, Signal Stavropolissa ja Aviaavtomatika Kurskissa. Suhoin varsinaiset taistelukoneiden tuotantolinjat Novosibirskissa, Irkutskissa ja Amurin Komsomolskissa ovat vielä olleet liian kaukana Ukrainan kaukovaikutukselle.
