Eniten ehdokkaita on maata hallitsevalla USDP-puolueella. Sen listoilta pyrkii parlamenttiin, osavaltioiden lakisäätäviin elimiin ja alemman tason valtuustoihin 1 134 ehdokasta. USDP on Burmaa 1960-luvulta asti hallinneiden sotilasjohtajien puolue.
Toisena tulee Nobel-palkitun oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin NLD 1 130 ehdokkaalla.
Eniten ehdokkaita vaalikomissio hylkäsi sorrettua rohingya-muslimivähemmistöä edustavalta puolueelta, ehdokkaaksi hyväksyttiin vain yksi kandidaatti.
Marraskuun 8. päivän vaalien toivotaan olevan niin vapaat ja rehelliset, että niiden lopputuloksen voidaan katsoa edustavan burmalaisten todellista tahtoa.
Uudessa parlamentissa on 498 paikkaa. Se jakautuu osavaltioita edustavaan ylempään huoneeseen ja yhden miehen vaalipiireistä valittavaan laajempaan alahuoneeseen. Burmalaiset pääsevät valitsemaan myös osavaltioiden parlamentit ja alempien hallintotasojen valtuustot.
Valtaosa laeista säädetään parlamentissa, sillä osavaltiot vastaavat vain viisi prosentista valtion kaikista menoista.
Kahden pääpuolueen kaksinkamppailu
Burman vaaleista odotetaan tulevan kahden pääpuolueen kaksinkamppailu. Edellisissä vuoden 1990 vapaissa vaaleissa Aung San Suu Kyin johtama Demokratialiitto sai parlamenttiin ylivoimaisen enemmistön, mutta sotilashallitus ei koskaan antanut parlamentin kokoontua.
Nytkin NLD on vaalien suosikki, mutta vuoden 1990 äänivyöryyn sen ei uskota yltävän. Osa Burman lukuisten etnisten vähemmistöjen johtajista on perustanut tuleviin vaaleihin omia puolueita ja toisaalta armeijalle on varattu osa parlamentin paikoista.
Käytännössä esimerkiksi perustuslain muuttaminen vaatii taakseen ainakin osan armeijan edustajista. Lisäksi armeijan komentajalla säilyy oikeus valita puolustusta, sisäasioita ja rajavalvontaa johtavat ministerit.
Yli 50 miljoonan asukkaan Burmassa on ollut vaikeaa tehdä luotettavia vaalitutkimuksia.
The Asia Foundation on selvittänyt kansalaisten tietoja valtion instituutioista ja todennut tiedon tason olevan aasialaisittain hyvin matala.
Internetin suosio on olojen vapauduttua varsinkin nuoremmissa ikäpolvissa kasvanut voimakkaasti, mutta laajempaa vaaleihin liittyvää koulutusta ei maassa ole järjestetty. Suuri osa äänestäjistä tietää, että Aung San Suu Kyi on vaatinut Burmaan demokratiaa ja köyhyyden vähentämistä.
Burmalaiset äänestänevät marraskuussa joko Aung San Suu Kyin, armeijan tai oman etnisen ryhmänsä puolesta.
Euroopan unioni lähettää Burma-Myanmariin suuren joukon vaalitarkkailijoita.
Kirjoittaja: KALLE SYSIKASKI