– Vaikka uusia asuntolainoja nostetaan nyt vilkkaammin kuin viime vuonna, ylittävät lainanlyhennykset yhä uusien nostojen määrän. Kotitalouksien asuntolainakanta siis supistuu yhä Suomen tasolla, vaikka asuntokaupan asteittainen vilkastuminen näkyykin lainanostoissa, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen toteaa.
– Asuntojen hintojen lasku näkyy uusien nostettavien asuntolainojen euromäärissä, muttei niinkään lyhennyksissä, jotka perustuvat suurimmalta osin aikaisempaan hintatasoon, hän arvioi.
Suomen Pankki julkisti uudet tiedot asuntolainojen nostoista ja koroista. Tavallisia asuntolainoja nostettiin helmikuussa 989 miljoonalla eurolla ja sijoitusasuntolainoja 111 miljoonalla eurolla. Asuntolainakanta laski 0,5 prosenttia vuoden takaisesta.
Asuntolainakannan keskikorko oli 3,40 prosenttia ja uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko 3,09 prosenttia.
– Kotitaloudet ovat lyhentäneet viime vuosina asuntolainojaan säntillisesti, eikä lyhennysvapaajaksoja näy tilastoissa juurikaan aiempaa enemmän. Korkojen kääntyminen lasku-uralle on toistaiseksi kanavoitunut säästämiseksi, kun lainan lyhentäminen on nähty uuden asunnon hankintaa turvallisemmaksi. Samalla on siis kerrytetty mahdollista säästöä tai lisävakuutta seuraavan asuntokaupan avuksi, Keskinen sanoo.
– Taaksepäin katsottuna kodeissa on selvitty korkojen nousun ja inflaation värittämistä taloudellisesti tiukemmista vuosista varsin hyvin.
Keskisen mukaan laskeneet kotitalouksien velka-asteet kertovat myös pankkien luottopolitiikan kestokyvystä.
– Kun omistusasujien maksukyky on säilynyt ja omistusasuntolainat eivät ole kasvattaneet kotitalouksien velkakuormaa, on puolestaan kotitalouksilla olevien yhtiölainojen, sijoitusasuntolainojen ja kulutusluottojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvanut etenkin 2010-luvulta alkaen.
Hän arvioi, että talous kääntyy selvempään kasvuun vasta, kun kotitaloudet alkavat jälleen investoida ja kuluttaa pahimman epävarmuuden hellittäessä ja työttömyyskehityksen kääntyessä laskuun vuoden aikana.
