Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Grönlantiin liittyvät uhkaukset häiritsevät Naton toimintaa, mikä voi pahimmillaan johtaa Tanskan eristämiseen puolustusliitossa, toteaa Etelä-Tanskan yliopiston sotatieteen professori Sten Rynning.
Trump on vaatinut toistuvasti Grönlantia Yhdysvaltain hallintaan, jotta arktista aluetta voidaan suojella nykyistä paremmin Venäjältä ja Kiinalta. Asevoimien käyttöä ei ole suljettu pois. Puheissa on esiintynyt myös tavoite siitä, että Yhdysvallat pääsisi kiinni Grönlannin kriittisiin mineraaleihin. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio totesi kuitenkin tällä viikolla, että tavoitteena on ostaa Grönlanti Tanskalta.
– Naton päätehtävänä on luoda pelote ja puolustautua Venäjää vastaan. Liittokunnan sisäinen erimielisyys Tanskan suvereniteetista heikentää jäsenmaiden yhteistä puolustusta ja pelotetta. Se heikentää Nato-maiden yhteistoimintakykyä, Sten Rynning sanoo Verkkouutisille.
– Trumpin ajamien kansallisen turvallisuuden intressien – Grönlannin hallinta – ja Naton yhteisten intressien välillä on ristiriita. Eikä hän välitä paljoakaan jälkimmäisestä.
Jos tilanne kehittyy edelleen tällä tavalla, se voi professorin mukaan häiritä Naton ydintoimintoja ja operaatioita.
– Naton tila riippuu pitkälti ensinnäkin siitä, pystyvätkö liittolaiset sopimaan Ukrainan tukemisesta meneillään olevissa rauhanneuvotteluissa, ja toiseksi siitä, kuinka pitkälle Trump on valmis menemään Grönlannin suhteen.
– Hyvä uutinen Natolle olisi, jos pysyisimme yhtenäisinä Ukrainan tukemisessa ja Trump vähentäisi uhkauksiaan Grönlannin suhteen. Todella huono uutinen olisi, jos Trump yhdistäisi nämä kaksi asiaa.
Vaarana on toisen sanoen se, että Trump koplaa rauhanneuvottelut ja Grönlannin hallintaan liittyvät vaatimukset toisiinsa.
– Voitte saada jonkin verran tukea Ukrainassa, jos annatte meille Grönlannin, Rynning kuvailee Yhdysvaltain mahdollista ajatteluketjua vaarallisessa skenaariossa.
– Siinä tapauksessa hän eristäisi Tanskan, koska muiden liittolaisten olisi valittava Grönlannin ja Ukrainan välillä. Ja se olisi erittäin, erittäin vaikea tilanne kaikille eurooppalaisille.
Ideologia ja arvot
Sten Rynningin mielestä tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton.
– Kongressi – edustajainhuone ja senaatti – on aina ollut erittäin Nato-myönteinen. Se on äänestänyt muutaman kerran Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana suurilla enemmistöillä puolustusliittoa tukevien päätöslauselmien puolesta sitoakseen Trumpin kädet.
– Joten liittolaiset voivat yrittää vaikuttaa Washingtonin päätöksentekoon mobilisoimalla mielipidettä Trumpin ajatuksia vastaan.
Professorin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Yhdysvallat valtaisi Grönlannin sotilaallisesti. Poliittiset kustannukset ja seuraukset olisivat erittäin korkeat.
– Uskon jopa Trumpin sisäpiirin ymmärtävän, että on paljon parempi tarjota poliittisia ja taloudellisia kannustimia ja mahdollisesti aloittaa jonkinlaiset neuvottelut Tanskan ja Grönlannin kanssa kuin vallata saari väkisin. Tällä tavoin amerikkalaiset pääsisivät entistä paremmin käsiksi luonnonvaroihin ja voisivat vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan.
Hän katsoo, että Trumpin aggressiiviset vaatimukset Grönlannin hallinnasta liittyvät ideologiaan ja arvoihin.
– Olen aina pitänyt Trumpia pohjois-etelä-presidenttinä. Hän on aina keskittynyt maahanmuuttoon, etelärajan turvallisuuteen ja muurien rakentamiseen ja siihen, miten kaikki tämä uhkaa amerikkalaista identiteettiä ja amerikkalaista kulttuuria. Trump on osa Yhdysvaltojen sisäistä kulttuurisotaa, Rynning sanoo.
Hänen mukaansa kyse on Amerikan mantereesta.
– Trumpin turvallisuusajattelu keskittyy yhä enemmän läntisen pallonpuoliskon puolustukseen. Ja siihen kuuluvat Panama, Kolumbia, Venezuela, Kanada ja Grönlanti.
Läntinen pallonpuolisko on nostettu vahvasti esille myös Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden strategiassa.
– Kyse on yhteisestä Amerikan identiteetistä. Ja identiteeteistä on erittäin vaikea neuvotella, Rynning toteaa.