Eduskunnan varapuhemies Arto Satonen (kok.) kirjoittaa Verkkouutisten blogissa lukukausimaksuista. Suomi otti EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille käyttöön lukukausimaksut lähes 10 vuotta kestäneen poliittisen väittelyn jälkeen.
Pessimistisimmät arviot povasivat suomalaisten yliopistojen kansainvälisen vetovoiman heikentyvän.
– Nyt meillä alkaa olla tästä asiasta jo ennakkoluulojen ja pelkojen levittelyn sijaan tosiasioihin pohjautuvaa tietoa. Toisin kuin uudistusta vastustaneet voimat ennustivat ulkomaalaisten opiskelijoiden into hakea suomalaista koulutusta ei romahtanut, Arto Satonen kirjoittaa.
Satosen mukaan osassa yliopistoista, kuten Tampereella, hakijamäärät kansainvälisiin maisteriohjelmiin jopa nousivat. Joissakin yliopistoissa hakijamäärässä nähtiin hienoista laskua.
– Ovatko nämä maksavat opiskelijat huonompia opiskelijoita kuin ilmaiseksi opiskelevat?
Satonen viittaa vuonna 2010-2011 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyyn kokeiluun. Lappeenrannassa maksullisuuden piirissä olleet 25 opiskelijaa suorittivat Satosen mukaan keskimäärin 69,5 opintopisteitä lukuvuonna eli selvästi keskimääräistä opiskelijaa enemmän.
– Opiskelijaliikkeen keskeisin väite oli, että lukukausimaksut ovat vain välivaihe sille, että maksut tulevat myös suomalaisille opiskelijoille. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin.
– Jos yliopistot ja korkeakoulut onnistuvat myymään koulutusta voitolla ulkomaalaisille, niin siitä tuleva tuotto jää suoraan korkeakoulujen käyttöön eli hyödyttää suomalaisia opiskelijoita ja nostaa koulutuksen laatua.