[vc_row][vc_column][vc_column_text][rev_slider alias=”artisti-00″ mode=”header”][/rev_slider]
Musiikin, elokuvien, kirjallisuuden, tanssitaiteen ja muiden luovien alojen edunvalvojat ovat viime kuukausina kansoittaneet Brysselin. He ovat syvästi huolissaan eurooppalaisen kulttuurin tulevaisuudesta.
Luovat alat työllistävät Suomessa lähes Turun asukasluvun verran ihmisiä. EU-maissa sektori on kolmanneksi suurin työllistäjä ja vahva kasvuala. Se tarjoaa työpaikan seitsemälle miljoonalle ja vastaa yli neljästä prosentista EU:n bruttokansantuotteesta.
Maailmanlaajuisesti jaettavasta luovasta sisällöstä 80 prosenttia on eurooppalaista. Tekijöiden mukaan nykymenolla ei enää kauan. Digitalisoituminen on tyrehdyttänyt tulovirrat ja mullistanut ansaintalogiikan. Murros on jatkunut pitkään eikä loppua näy.
Äänitettyä musiikkia myyntiin maailmassa vuonna 1999 lähes 28 miljardin dollarin arvosta. Vuonna 2016 lukema oli tippunut puolta pienemmäksi. Samaan aikaan musiikin ja muun kulttuurin kulutus on kuitenkin kasvanut moninkertaiseksi. Se on vain siirtynyt verkkoon ilmaisjakeluun.
Tekijät eivät digikulutusta pankkitileillään näe. Brittiläinen lauluntekijä kertoo ansaitsevan yhden päivän katusoitosta saman verran kuin 50 miljoonasta Youtube -kuuntelukerrasta. Tekijöiden maalaama uhkakuva on tumma. Jos päättäjät eivät mahdollista luovien alojen toimintaedellytyksiä digimaailmassa, ostamme kohta kaiken kulttuurin tuontina Yhdysvalloista.
– Tässä on kyse leivästä ja euroista. Luovan alan tekijöiden ja alan yritysten tulevaisuudesta, kasvusta ja työpaikoista, summaa Teoston yhteiskuntasuhteista ja EU-asioista vastaava Riikka Railimo.
Musiikintekijän elanto on perinteisesti muodostunut äänitemyynnistä, tekijänoikeuskorvauksista, keikkailusta ja oheistuotteista. Musiikkikentällä eri rooleissa 2000-luvun alusta vaikuttanut Kari Saarilahti huomauttaa, että vielä 15 vuotta sitten levy-yhtiöt ja artistit elivät tyytyväisessä kuplassaan. Sitten CD-levyjen myynti lähti syöksykierteeseen. Keikkailun, oheistuotteiden ja tekijänoikeuksien osuus tulovirrassa korostui voimakkaasti. Nyt tekijänoikeuskorvaukset voivat muodostaa jopa suurimman osan artistin tuloista, jos hänen itse tekemänsä ja esittämänsä musiikki soi tiuhaan radiossa.
– Ja korvaukset voivat olla ainoa musiikista muodostuva tulonlähde, jos tekee kappaleita vain muille artisteille, selventää Don Johnson Big Bandin tuottaja Saarilahti.
Hän kirjoittaa musiikkia myös useille eturivin artisteille kuten Robinille, Spektille ja Diandralle osana Triplefist Music -tiimiä.
[rev_slider alias=”artisti-01″][/rev_slider]
Suurin osa musiikista ja muusta luovasta tuotannosta levitetään ja kulutetaan nykyään Youtuben kaltaisilla verkkoalustoilla. Saarilahden mielestä musiikin kuuntelun radiosta ja verkkoalustoilta voi rinnastaa. Mutta tällä hetkellä laki ei edellytä alustojen kysyvän tekijöiden lupaa materiaalin käyttämiseen tai velvoita maksamaan korvauksia. Esimerkiksi vauhdilla kasvavat Youtuben ja Facebookin kaltaiset alustapalvelut eivät maksa joko ollenkaan tai maksavat naurettavan pieniä summia.
– Minusta on tekopyhää, että jättimäistä mainosrahoitteista liiketoimintaa harjoittavat alustapalvelut verhoavat vastuuvapauden kilven alle luvatta tarjoamiensa ja muiden tuottamien sisältöjen hyödyntämisen, lataa Saarilahti.
Samaan aikaan osa verkon palveluntarjoajista on tehnyt levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa sopimukset rojaltien ja tekijänoikeuskorvauksien maksamisesta. Suoratoistopalvelut kuten Spotify, Applemusic ja Deejay maksavat tekijöille, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan palvelun kautta. Saarilahden mukaan korvaukset ovat ”jo ihan merkityksellisellä tasolla”, vaikka CD:n kulta-ajan kaltaisilla summilla ei pääse juhlimaan.
Säveltäjä Kimmo Hakolan mukaan tilanne on kestämätön.
– Markkinaolosuhteet on saatava tasa-arvoisiksi. Kaikkien on toimittava samojen pelisääntöjen mukaan.
Suomi on kokeneen säveltäjän mukaan luovien alojen hautomo. Maassamme piilee henkilöä kohden mitattuna valtavasti luovaa potentiaalia. Mutta nyt ammatinvalintaa pohtiessaan moni tekijä luopuu haaveestaan. Eurooppa menettää näin lukuisia huippulahjakkuuksia.
– Nykynuorten ja tulevien sukupolvien ansaintamahdollisuudet alan ammattilaisina ovat heikommat kuin millään muulla toimialalla.
Nyt on ratkaisun paikka korjata asia. EU-tasolla käsitellään parhaillaan ehdotusta uudeksi tekijänoikeusdirektiiviksi. Komissio haluaa vahvistaa luovan alan tekijöiden neuvotteluasemaa verkkojättejä vastaan. Se esittää, että suuria määriä kuluttajien lataamia sisältöjä yleisölle tarjoavien verkkotoimijoiden olisi otettava käyttöön sisällöntunnistustekniikka, joka tunnistaa tekijänoikeuden alaiset teokset. Lisäksi verkkotoimijoiden olisi laadittava lisenssisopimukset tekijöiden kanssa.
Teoston Railimo toivottaa esityksen tervetulleeksi. Muutoksella olisi valtava toimintaedellytyksiä parantava vaikutus koko musiikkialan ekosysteemille aina levy-yhtiöistä yksittäiseen tekijään.
– Direktiivin lopputulos on ratkaisevan tärkeä suomalaisten ja eurooppalaisten tekijöiden ansaintamahdollisuuksien kannalta. Jos emme nyt saa tuloksia aikaan, seuraava mahdollisuus voi olla vuosikymmenten päässä, Railimo toteaa.
Asenne tekijänoikeuksia kohtaan näyttää muuttuneen EU-päättäjien silmissä parissa vuodessa 180 astetta. Aiemmin tekijänoikeudet nähtiin lähinnä EU:n yhteisten sisämarkkinoiden esteenä. Nyt komissaari toisensa perään alleviivaa luovien alojen merkitystä Euroopan kasvulle ja työllisyydelle. Kulttuurin muista arvoista puhumattakaan.
– Kyse on porsaanreikien tukkimisesta ja vanhentuneen lain päivityksestä. Komissio puolustaa direktiiviesitystään loppuun asti, EU-komissiossa tekijänoikeusasioista vastaava Andrus Ansip painottaa.
[rev_slider alias=”artisti-02″][/rev_slider]
Direktiiviuudistuksella on tarkoitus päivittää tekijänoikeussääntely vastaamaan muiltakin osin digimaailman muuttuneita tarpeita. Yksi kiistanalaisista kysymyksistä koskee kirjallisuuden kustantajien korvausoikeutta, joka on ristiriidassa tekijänoikeuden perusperiaatteiden kanssa ja uhkaa kirjallisuuden tekijöiden toimeentuloa, lainauskorvauksia ja sopimusvapautta. Kirjallisuuden kustantajien korvausoikeutta koskeva säännös myös tuli direktiiviehdotukseen viime hetkillä ja ilman vaikutustenarviointia.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa huomauttaa, että tulevaisuudessa tekijänoikeuskorvauksilla, kuten esimerkiksi kirjastolainaamisesta maksettavilla lainauskorvauksilla, on entistä suurempi merkitys kirjailijoille ja kääntäjille. Suomessa lainauskorvaus on säädetty tekijöille kuuluvaksi korvaukseksi, jota ei voi luovuttaa eteenpäin.
Käytännössä direktiivin ehdotusta kustantajien korvausoikeudesta olisi erittäin vaikea toteuttaa ilman isoja hallinnollisia kuluja, ja se johtaisi merkittäviin tulovirtojen siirtoihin tekijöiltä kustantajille.
Myös ehdotettu lehtikustantajien lähioikeus on ongelmallinen. Komissio kuitenkin haluaa antaa verkon ilmaisen tarjonnan ja verkkokustantamisen edellytysten kanssa kamppaileville lehtikustantajille erillisen lähioikeuden. Kustantajienkaan piirissä ei ole yksimielisyyttä siitä, tulisiko asiasta säätää Euroopan tasolla vai ei. Vapaa tiedonvälitys on yksi yhteiskunnan kulmakivistä. Mikäli pienten verkkojulkaisijoiden toimintaedellytyksiä kavennetaan, voi se johtaa monimuotoisen sähköisen julkaisutoiminnan katoamiseen.
Järjestöt ovat markkinahäiriöistä huolissaan, mutta harva musiikintekijä on itse kiinnittänyt niihin huomiota.
– Tai ainakaan siitä ei puhuta. Artistina itsekin sitä on vain tyytyväinen, jos materiaali on kaikkien saatavilla kaikissa palveluissa, Kari Saarilahti myöntää.
Kun uralla menee hyvin, artistin tulovirrat ovat suuret riippumatta markkinoilla vallitsevasta epätasapainosta. Etenkään nuoria eivät tekijänoikeudet kiinnosta. Ei, vaikka juuri nuorten tekijöiden materiaali jaetaan lähes kokonaan digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi ajatus, että verkkosisällöistä pitäisi maksaa, on monelle outo.
Yksi kasvava ryhmä ovat Youtubeen sisältöä tekevät tubettajat. Taloustutkimuksen mukaan 13–17-vuotiaat seuraavat mediassa eniten juuri heitä.
Tubettajat saavat tulonsa monista lähteistä, aivan kuin ketkä tahansa nykyartistit. Videoiden lisäksi saatetaan hankkia lisätienestejä esimerkiksi keikoista tai tv-esiintymisistä.
Päätulonlähde ovat kuitenkin mainosdiilit. Kun suomalainen Youtube-julkkis esittelee omaa välipalareseptiään, kaupan logo ja tuotemerkit eivät ole vahingossa esillä. Usein videon kuvauksessa möys kerrotaan yhteistyöstä. Parhaimmillaan yhdestä mainosvideosta tienaa kymmeniä tuhansia euroja. Muualla maailmassa ollaan tietysti pidemmällä. Yhdysvalloissa 3–7 miljoonaa seuraajan Youtube-julkkis voi tienata yhdestä sponsoroidusta videosta jopa 170 000 euroa.
Sonja Soikku Hämäläinen on ensimmäisiä suomalaisia tubettajatähtiä. Hän julkaisee videoita viikoittain ja tekee materiaalia myös muihin sosiaalisen median kanaviin. Hämäläisen mukaan tubettajat pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Mutta tekijänoikeuksista ei juuri keskustella. Ei ainakaan korvauksista.
– Lähinnä puhumme oikeuksista vain, jos esille nousee jotain ongelmia, Hämäläinen sanoo.
Tilanne on tosin viime vuosina hieman muuttunut. Tekijänoikeuksien haltijat ovat löytäneet tiensä alustoille. Kun Youtube perustettiin, ketään ei kiinnostanut, kenen tekemää materiaalia kanavalla jaetaan. Nykyään ainakin Hämäläinen sanoo kiinnittävänsä asiaan enemmän huomiota.
[rev_slider alias=”artisti-03″][/rev_slider]
Aihe jakaa mielipiteet Brysselissä. Toisella puolella jakolinjaa seisovat tekijät ja toisella puolella Googlen ja Facebookin kaltaiset verkkojätit ja pilvipalvelut. Kumpikin osapuoli vakuuttaa, että vastakkainasettelu ei auta.
Mutta sanaa kompromissi ei keskusteluissa kuulu. Pelkästään Google on palkannut kymmeniä lobbareita vaikuttamaan asiaan. Edunvalvontaa hoidetaan kustannuksista välittämättä. Tekijänoikeuksien ympärillä pyörii myös paljon sellaista, mikä ei kestä päivänvaloa. Äskettäin komissio hautasi kaikessa hiljaisuudessa mittavan EU-rahoitteisen tutkimuksen, jonka lopputulos väittää, ettei musiikin ilmainen jakelu verkossa vaikuta myyntilukuihin. Komission virkamiehen mukaan on syytä epäillä, että tutkimuksen tekijät on lahjottu alustapalveluiden toimesta.
Verkkoalustoja edustavan EDiMAn mukaan pakollinen materiaalin monitorointivaatimus haittaisi verkkopalveluiden kasvua, monimuotoisuutta ja innovatiivisuutta. Seurantateknologia on kallista ja työ ulkoistettaisiin todennäköisesti muutamalle alan yhdysvaltalaisyritykselle. Jenkkijätit saisivat käsiinsä kaikki tiedot EU-maiden käyttäjien toiminnasta verkossa. Direktiivi saattaisi myös vaarantaa Wikipedian kaltaisten käyttäjälähtöisten palveluiden toiminnan.
Myös kuluttajajärjestöt vastustavat komission esitystä. Heidän mukaansa se rikkoo kansainvälistä lainsäädäntöä ja rajoittaa ilmaisun vapautta.
Europarlamentti on samoin jakautunut kahtia. Keskustaoikeistoryhmä EPP kannattaa pitkälti komission esitystä. Europarlamentin luovien alojen verkostoa CCL Intergroupia johtavan europarlamentaarikko Christian Ehlerin mukaan millään muulla toimialalla ei suostuttaisi tällaiseen tilanteeseen. Verkossa on hänen mukaansa käynnissä kaikkien aikojen sopimusoikeudellinen rikkomus.
Nykypäivän kyselyn mukaan kaikki suomalaiset europarlamentaarikot ovat asiassa samalla linjalla. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistuttaa, että kyse on periaatteellisesta oikeudesta.
Sosialistiryhmä ja vihreät sen sijaan painottavat kuluttajien oikeuksia ja verkon vapautta. Ryhmän europarlamentaarikot pelkäävät, että Facebookin ja muiden palveluiden käyttöön tulee rajoituksia ja maksuja tekijänoikeuskorvausten myötä.
Teoston Railimon mukaan kyse on kuitenkin puhtaasti alustapalvelun ja luovan alan tekijän välisestä asiasta. Se ei vaikuta tavallisen verkon käyttäjän arkeen millään tavalla. Railimo huomauttaa, että kuluttaja maksaa jo nyt alustoille, sillä käyttöoikeuden korvaukseksi yritykset imevät isot määrät dataa jokaisen meidän toiminnasta verkossa.
Parhaillaan europarlamentin ja jäsenmaiden käsiteltävänä olevan lain lopputulosta on mahdoton arvailla.
– Kävi miten tahansa, musiikki ei maailmasta lopu koskaan. Tekijöitä löytyy aina. Koko ala elää jatkuvassa muutoksessa ja sopeutuu joka tapauksessa ihmisten tottumuksiin, rauhoittelee Saarilahti.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” video_bg=”yes” video_bg_url=”https://www.youtube.com/watch?v=nEihz94tJF0&list=PLdUk8A6AlS_7ZSsKF5VK4G-VI6VQk5Jyg” css=”.vc_custom_1509015107082{background-color: #000000 !important;}”][vc_column offset=”vc_hidden-xs”][vc_line_chart style=”modern” legend=”” x_values=”DudesonsVLOG; SAARA; Maria’s Day; mmiisas; Roni Back; eeddspeaks; Deata; Amina & Alice; Herbailua; mariieveronica” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Suomen%20suosituimmat%20tubettajat%20tilaajien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ll%C3%A4%20mitattuna%22%2C%22y_values%22%3A%221679337%3B%201030634%3B%20703507%3B%20341481%3B%20290450%3B%20273239%3B%20268282%3B%20263944%3B%20249129%3B%20207846%22%2C%22color%22%3A%22black%22%7D%5D” title=”Suomen suosituimmat tubettajat tilaajien määrällä mitattuna”][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1509437350517{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1509437359712{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 0px !important;}”]
Kuuntele: JVG – Matti & Teppo albumilta Popkorni
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1509436990296{background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_video link=”https://www.youtube.com/watch?v=DZXCdgLqoJ8″ align=”center”][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1509437350517{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1509438122509{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 0px !important;}”]
Kuuntele: Cheek – Timantit on ikuisia
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1509436990296{background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_video link=”https://www.youtube.com/watch?v=81Ejyr-ddgw” align=”center”][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1509437350517{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1509438157494{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 0px !important;}”]
Kuuntele: SANNI – Pojat feat. Tippa-T
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1509436990296{background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_video link=”https://www.youtube.com/watch?v=WIjsfsmPlwo” align=”center”][/vc_column][/vc_row]