Turun yliopiston johtama väestötutkimus osoittaa, että suolistossa piilevä antibioottiresistenssikuorma liittyy kohonneeseen kuolleisuusriskiin jopa vuosikymmenten seurannassa.
Tutkijat analysoivat yli 7 000 suomalaisen ulostenäytteet osana FINRISKI-tutkimusta ja havaitsivat resistenssigeenien määrän olevan yhteydessä muun muassa verenmyrkytyksiin ja kokonaiskuolleisuuteen.
Suomessa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot on arvioitu syyksi yli sataan kuolemaan vuosittain.
Turun yliopiston mukaan tutkimus osoittaa, että korkea resistenssikuorma ennustaa kuolleisuuden kasvua yhtä hyvin kuin kohonnut verenpaine tai tyypin 2 diabetes.
Seurannan aikana havaittiin 40 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuusriski ja yli kaksinkertainen riski sairastua sepsikseen eli verenmyrkytykseen niillä, joilla oli korkea resistenssikuorma.
Tutkimuksen pääkirjoittaja ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Katariina Pärnänen kertoo, että tutkimus mahdollisti ensi kertaa antibioottiresistenssin pitkäaikaisen yhteyden selvittämisen väestön terveyteen.
– Kotimainen väestötutkimus avaa kansainvälisestikin ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa jatkuvasti, ja laajat väestötutkimukset auttavat ymmärtämään paremmin väestörakenteen ja elintapojen merkitystä ongelman ratkaisemisessa, hän sanoo.
Antibioottien käyttö oli suurin yksittäinen resistenssigeenien määrää ennustava tekijä. Tutkimuksessa todettiin, että vaikutukset suoliston mikrobistoon voivat säilyä vuosia. Tetrasykliiniresistenssigeenit olivat yleisimpiä, ja tetrasykliinien käyttö liittyi erityisen vahvasti resistenssikuormaan.
Resistenssikuormaa selittivät antibioottien ohella myös ruokavalio ja sosiaaliset tekijät.
Tutkijat havaitsivat, että länsimaiseen ruokavalioon yhdistetyt bakteerit kuten Escherichia coli ja Bacteroides lisäsivät resistenssikuormaa, kun taas bifidobakteerit ja kuitupitoinen ruokavalio liittyivät matalampaan resistenssiin. Kuitupitoiset elintarvikkeet kuten marjat, peruna ja ruisleipä ennustivat matalampaa resistenssikuormaa.
Elintarvikkeet voivat myös olla tartuntareitti. Raa’at vihannekset, salaatti ja broileri, joissa voi esiintyä runsaasti resistenttejä bakteereita, olivat yhteydessä korkeampaan resistenssikuormaan.
Lisäksi sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso vaikuttivat. Naisilla oli keskimäärin korkeampi resistenssikuorma, samoin suurissa kaupungeissa ja korkean tulotason kotitalouksissa asuvilla.
– Tulos on kiinnostava, sillä nämä korkeampaa resistenssikuormaa ennustavat tekijät on yleisesti kytketty parempaan terveydentilaan, Pärnänen huomauttaa.
Tutkimusta koordinoinut Turun yliopiston datatieteen professori Leo Lahti painottaa, että tutkimuksen tekeminen perustui tieteelliseen laskentaan ja supertietokoneiden käyttöön.
– Tutkimuksemme toimii myös esimerkkinä siitä, miten kansanterveydellisiä haasteita voidaan ratkoa koneoppimisen ja suurteholaskennan avulla.
Pärnäsen mukaan resistenssikuorman hillitsemisessä keskeistä on antibioottien käytön vähentäminen, mutta jokainen voi vaikuttaa asiaan.
– Infektioiden ehkäisy, hyvä käsihygienia, elintarvikehygienia ja tasapainoinen ruokavalio tukevat suoliston terveyttä. Jokainen voi näin ehkäistä omalta osaltaan antibioottiresistenssin leviämistä, hän sanoo.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications-lehdessä.
