”Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen lakien valmistelussa ollaan loppusuoralla. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että uudistus viedään maaliin. Vaikka terveydenhuoltomme on laadukasta, suuri ongelma on hoidon saatavuus. Ihmiset joutuvat odottamaan liian kauan päästääkseen terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten vastaanotolle. Myös alueelliset erot hoitoon pääsyssä ja laadussa ovat suuret.
Sote-uudistuksen kaksi keskeisintä muutosta ovat nykyisten pirstaleisesti järjestettyjen palveluiden järjestämisvastuun siirto maakunnille ja ihmisten vapaus valita palveluntuottajansa. Valinnanvapaus tuo yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat mukaan palveluiden tuotantoon, joten asiakkaalla on monipuolisemmin vaihtoehtoja valittavanaan.
Enemmistö suomalaisista arvostaa valinnanvapautta. Joulukuisen HS-gallupin mukaan 65 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä valinnanvapautta terveydenhuollossa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Valinnanvapaus ei olekaan uusi asia, vaan sote-uudistuksessa sitä laajennetaan nykyisestä.
Nykyisen valinnanvapauden lisäksi yksityiset toimijat tuottavat tällä hetkellä lukuisten suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien ja sairaanhoitopiirien teettämien ulkoistuksien myötä. Valinnanvapauden sisältämän sote-uudistuksen myötä asiakkaan vaikutusmahdollisuudet saada omaan tilanteeseen sopiva palvelu paranee oleellisesti nykytilanteesta, jossa julkinen sektori on jo tehnyt valinnan. Siksi perustason valinnanvapauden toteuttamiseen tarvitaan mukaan yksityinen ja kolmas sektori julkisen tuotannon rinnalle.
Vapaus valita on jo tärkeä arvo sinänsä ja uusi laki antaa maakunnille laajat valtuudet käyttää eri palveluntuottajia myös erikoissairaanhoidossa, mikäli jonot sitä edellyttävät. Kun palveluiden tarjoajia tulee enemmän, palveluiden saatavuus paranee. Ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Hoitolinjojen eroavaisuudet tulevat myös vähenemään hoitoketjujen integraation ja paremman raportoinnin seurauksena.
Nopeammin hoitoon, säästöjä syntyy
Käynnistettyjen valinnanvapauskokeilujen tavoitteena on löytää kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen, palvelutuotannon kehittämiseen kannustava malli, jossa toteutuu yhdenvertainen hoito ja palveluun pääsy asiakaslähtöisesti. Alkuvuonna valmistuneen väliraportin mukaan yksityisen palveluntuottajan valinneista 80 prosenttia kertoi lääkäriaikojen saatavuuden vaikuttaneen valintaan. Muita merkittäviä vaihdon syitä olivat hyvä hoidon laatu, aukioloajat sekä hyvä sijainti. Kun asiakkaat tuntevat valinnanvapausmahdollisuutensa, he myös hakeutuvat eri tuottajille tarpeen vaatiessa.
Järjestelmän aiheuttamista kustannuksista keskustellaan paljon ja on totta, että yksiselitteisiä laskelmia ei ole. Näin isoa kokonaisuudistusta ei saada kerralla valmiiksi, eikä asiakkaiden käyttäytymistä voida etukäteen tietää. Kokeiluista kuitenkin saadaan arvokasta tietoa – myös kustannuksista.
On kuitenkin aivan selvää, että hoidon viiveiden vähentäminen luo suuria kustannussäästöjä lyhentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyysaikoina. Tehokkuutta tulisikin mitata suoritteiden määrän sijaan sillä, kuinka paljon hyötyä potilas saa tuotetuista palveluista. Jo nyt tehdyillä keskittämistoimilla voidaan osoittaa, että kustannussäästöjä saadaan aikaiseksi.
Uudistus, joka tällä vaalikaudella viedään maaliin, on alkupiste. On selvää, että palveluiden kehittäminen ja mallin parantaminen on jatkuva prosessi. Työtä jatketaan eduskunnan lisäksi maakunnissa, joissa toimeenpanolla lopulta ratkaistaan onnistuminen. Pitkään valmistellut sote-uudistuksen raamit on kuitenkin ensin saatava hyväksyttyä eduskunnassa.”
Kirjoittaja Anne-Mari Virolainen (kok.) on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ja reformiministeriryhmän jäsen