Venäjän nykyjohto on Anders Fogh Rasmussenin mielestä hylännyt ajatuksen yhtenäisestä, vapaasta ja rauhallisesta Euroopasta. Strategisesta kumppanista on muutamassa vuodessa tullut alueellista vakautta vakavasti ja pitkäaikaisesti horjuttava strateginen haaste.
Naton ykkösvirassa vuosina 2009–2014 toiminut Fogh Rasmussen pitää tärkeänä, että päätökset Viron, Latvian ja Liettuan hyväksymisestä Naton jäseniksi tehtiin vuonna 2004. On hänen mukaansa epävarmaa, voisiko maiden jäsenyys toteutua enää nykyisessä turvallisuustilanteessa.
Venäjän toimintaa Fogh Rasmussen luonnehtii aggressiiviseksi ja provokatiiviseksi. Taustalla on hänen mukaansa pyrkimys vallitsevan turvallisuusarkkitehtuurin murtamiseen.
Jos Venäjä ei muuta käyttäytymistään, Fogh Rasmussen ei sulje pois lisäjoukkojen lähettämistä itäisten jäsenvaltioiden turvaksi. Hän väläyttää myös Naton pysyvien tukikohtien sijoittamista niiden alueelle siinä tapauksessa, että Venäjän muodostama sotilaallinen uhka kasvaisi nykyisestä ja puolustusliiton kykyä yllätyshyökkäyksen torjuntaan olisi tarpeen vahvistaa.
Putinin Venäjä Neuvostoliittoa arvaamattomampi
Asialistalle saattaa Fogh Rasmussenin mukaan nousta myös Naton ydinasestrategian uudelleenarviointi, mikäli presidentti Venäjä jatkaa uhittelua maansa ydinasearsenaalilla.
Presidentti Vladimir Putinin Venäjää hän pitää vähemmän ennustettavana kuin entistä Neuvostoliittoa. Neuvostojohtajat eivät hänen mukaansa ylläpitäneet aggressiivista ydinaseretoriikkaa, vaan heille riitti, että länsi oli tietoinen maan ydinmahdista. Nyt sotaisista puheista, joissa viitataan ydinaseiden käytön mahdollisuuteen, on tullut arkipäivää.
Fogh Rasmussenin mielestä heikentyneessä turvallisuustilanteessa on välttämätöntä, että Naton kaikki jäsenmaat toteuttavat sitoumuksensa puolustusmenojen nostamisesta vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Saksan päätös sotilasbudjettinsa merkittävästä kasvattamisesta on hänen mukaansa erityisen tervetullut ja heijastuu myönteisesti Naton yhteiseen puolustukseen.
Jäsenmaita ei tarvitse Fogh Rasmussenin mielestä pakottaa esimerkiksi sanktioin puolustusmenojensa lisäämiseen, vaan Vladimir Putinin toiminnan luomat turvallisuuden uudet realiteetit ovat jo sinänsä riittävän vankka argumentti puolustuksen vahvistamisen puolesta.
Ex-pääsihteeri korostaa, että jäsenvaltioiden ehdoton sitoutuminen toistensa puolustamiseen on Naton elinehto. Hän kertoo huolestuneensa viimeaikaisista mielipidemittauksista, joiden mukaan tiettyjen jäsenmaiden kansalaisista alle puolet näyttäisi kannattavan maansa osallistumista esimerkiksi Baltian maiden puolustukseen.
Fogh Rasmussen perää vahvaa poliittista johtajuutta sitoutumisen vahvistamiseksi.
Puolustusliiton ovien on pysyttävä hänen mukaansa avoimina uusille jäsenille myös jatkossa, sillä jokaisella suvereenilla valtiolla tulee olla oikeus omiin turvallisuusratkaisuihinsa. Tämän hän sanoo koskevan myös Georgiaa ja Ukrainaa, jotka ovat tervetulleita Natoon, kun ne aikanaan täyttävät jäsenyyden kriteerit.
Fogh Rasmussen kertoi näkemyksistään perjantaina Riga Conferencessa Latviassa. Vuosittain järjestettävä korkean tason konferenssi on koonnut johtavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa Riikaan vuodesta 2006 alkaen.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA, Riika.