Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan opetusministerin Anders Adlercreutzin (r.) mukaan nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Pohjoismaiden yhtenäisyys on ensiarvoisen tärkeää.
– Turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki viisi Pohjoismaata ovat nyt liittolaisia mikä avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi, Anders Adlercreutz sanoi suurlähettiläskokouksessa keskiviikkona.
Ministerineuvoston ohella Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajana myös pohjoismaisessa Nordefco-puolustusyhteistyössä sekä varautumis- ja siviilivalmiusyhteistyön Haga-ryhmässä.
Adlercreutz sanoi myös, että Pohjoismaat ovat sitoutuneita Ukrainan tukemiseen.
– Vahva symbolinen viesti tästä oli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kutsuminen Pohjoismaiden neuvoston istunnon vieraaksi Reykjavikiin viime vuoden lokakuussa. Myös käytännön tasolla Pohjoismaat ovat tukeneet Ukrainaa monin tavoin ja on tärkeää, että tämä tuki jatkuu, opetusministeri sanoi.
Yhteistyöllä on pitkät juuret
Adlercreutz korosti, että hallitusten ja parlamenttien välisen virallisen pohjoismaiden yhteistyön rakenteet ovat peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta.
– Vuonna 1952 Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska perustivat Pohjoismaiden neuvoston parlamenttien välistä yhteistyötä varten.
Vaikka esillä olleet suunnitelmat pohjoismaisesta tulliliitosta ja talousliitosta eivät aikanaan toteutuneet, niin yhteistyö kehittyi Adlercreutzin mukaan silti nopeasti.
– Vuonna 1954 syntyivät esimerkiksi yleispohjoismaiset työmarkkinat ja 1950-luvulla astui voimaan pohjoismainen passivapaus. Nämä ovat edelleen pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä merkkipaaluja, mutta samalla meidän on tärkeää pohtia millaista yhteistyötä haluamme tehdä tulevaisuudessa.
Hänen mukaansa tällä hetkellä käydään keskustelua myös vuonna 1962 solmitun Helsingin sopimuksen mahdollista uudistamista. Kyseistä sopimusta pidetään pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena perustana.
– Pohjoismaiden neuvosto antoi viime vuonna siihen liittyvän suosituksen Pohjoismaiden hallituksille, jotka ovat nimenneet selvityshenkilön tutkimaan sopimuksen mahdolliseen uudistamiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Selvitystyö on käynnissä ja sen valmistuttua Pohjoismaiden hallituksilla on mahdollisuus muodostaa asiaan kantansa, Adlercreutz sanoi.
