Monet länsimaat ovat palauttaneet toimintakuntoon ja laajentaneet vanhoja väestönsuojia, joista monet pääsivät rapistumaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Ukrainan sodan alku nosti esiin tarpeen suojata väestöä ilmaiskuilta sekä myös kemialliselta, biologiselta tai ydinaseilla tehdyltä hyökkäykseltä.
Suojabunkkereita rakentavat yhtiöt ovat lähettäneet edustajia erityisesti Suomeen ja Sveitsiin, jossa väestönsuojelu on otettu monia muita maita vakavammin. Amerikkalainen Wall Street Journal -lehti esittelee Suomen Savilahteen rakennettua väestönsuojaa, johon mahtuu jopa 7 000 ihmistä. Moderni bunkkeri on suunniteltu myös ydinaseiden uhkaa vastaan.
Kuopioon matkustanut amerikkalaismedia sanoo paikallisen urheilukeskuksen pitävän sisällään salaisuutta. Sulkapallokenttien ja kuntosalin ohella laitos on suunniteltu suojaamaan tuhansia ihmisiä ydinhyökkäyksen varalta.
Projektijohtaja Mika Oksanen esittelee säteilymittaria, joditabletteja, kaasunaamareita ja muita turvavarusteita. Kaksikäyttöiseksi suunniteltu Luola eli Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus on rakennettu peruskallion sisään noin 160 kilometriä Venäjän rajasta.
– Tämä on suurin moderni suoja täällä Suomessa ja luultavasti koko maailmassa, Verona Shelters Group -yhtiön perustajiin lukeutuva Gurvinder Paul sanoo.
Hän huomauttaa, että rauhanaikana kävijöiden näkökulmasta kyse on vain urheilukeskuksesta.
WSJ:n mukaan monet yritykset ovat matkustaneet Suomeen oppimaan niistä tekniikoista, joita on käytetty 50 000 väestönsuojan verkoston rakentamisessa. Erään Meksikossa toimivan yrityksen edustaja sanoo, että kaikki teknologia on peräisin Sveitsistä ja Suomesta. Pohjois-Amerikasta ei lyödy tehtaita, jotka valmistaisivat suojissa tarvittavia laitteita.
Ensimmäinen suojakerros koostuu suljettavista ovista, jotka ovat paksuudeltaan lähes 20-senttisiä. Räjähdyksen kestävät ovet on sijoitettu 25 metrin päähän Luolan pääovista. Mika Oksanen huomauttaa, että ulkoa tuleva räjähdysaalto osuu ensin toiseen seinään ja vasta sitten panssarioviin aallon voiman heikentämiseksi.
Massiivisen sisäänkäynnin sulkemiseen riittää yksi henkilö. Ovien välissä olevat venttiilit sulkeutuvat räjähdysaallon voimasta, mutta mahdollistavat muussa tilanteessa ilmankierron. Sisempänä ovat manuaalisesti suljettavat venttiilit. Tämä muuttaa välitilan ilmalukoksi, jotta ulkoapäin saapuva henkilö voidaan puhdistaa esimerkiksi radioaktiivisesta pölystä.
– He poistavat vaatteensa, peseytyvät ja sitten heidät päästetään sisään. Näin voidaan toimia parhaassa mahdollisessa skenaariossa. Toisessa tilanteessa ihmisiä ei ehkä voida päästää sisään, jos he ovat saaneet liiallisen altistuksen ulkona, Oksanen sanoo.
Sisempänä bunkkerissa sijaitsee filtterijärjestelmä, joka suodattaa vaarallisia partikkeleita ja ylläpitää ylipainetta suojan sisällä. Tämä estää saastuneen ilman virtaamisen sisään, jos venttiili on auki tai ovi on vaurioitunut.
Massiivinen väestönsuoja voidaan muuttaa käyttövalmiiksi 72 tunnissa ja kriisitilanteessa tätäkin nopeammin.