Euroopan pitää pystyä tekemään isoja valintoja liittyen turvallisuusrakenteen kehittämiseen, koska Yhdysvaltoihin ei voi enää nojata täysimääräisesti, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Euroopalla on nyt totuuden hetki. Emme voi enää odottaa amerikkalaisia ja jättää puolustusratkaisuihin liittyviä päätöksiä tekemättä, Vanhanen sanoo Verkkouutisille viitaten Yhdysvaltojen johtamiin Ukrainan sodan rauhanponnisteluihin.
Vieläkään ei ole määritelty selkeää visiota sen suhteen, millaista sodan lopputulosta Ukrainaa tukevat eurooppalaiset maat tavoittelevat.
Vanhanen nosti asian esille jo toissa vuoden keväällä Verkkouutisten haastattelussa. Länsimaiset poliitikot ovat todenneet kohta neljä vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan ajan toistuvasti, että Venäjä ei saa voittaa sotaa. Toisaalta on todettu epämääräisesti, että Ukrainan pitää voittaa, koska sota heijastuu negatiivisesti Euroopan turvallisuuteen.
Nyt amerikkalaiset ovat ottaneet neuvottelut omiin käsiinsä.
– Nyt näyttää siltä, että olemme tilanteessa, jossa (Yhdysvaltain presidentti Donald) Trump on tosissaan ajamassa tällaista liikemiesten rauhaa Yhdysvaltain perinteisen turvallisuus- ja diplomaattikoneiston ohi, Vanhanen sanoo viitaten neuvotteluissa ilmenneisiin bisnesintresseihin ja diileihin.
– Aika alkaa loppua Euroopan pohtiessa, mitä sodan toivottu ja mahdollinen lopputulos käytännössä tarkoittavat.
Vanhanen väläytti toissa vuonna myös sitä, että Ukraina joutuu todennäköisesti jossain vaiheessa pohtimaan alueluovutuksia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi tällä viikolla MTV Uutisille, että suomalaisten on varauduttava siihen, etteivät oikeudenmukaisen rauhan ehdot Ukrainassa täyty.
– Se, että tämä sanotaan (Suomessa) presidenttitasolla ääneen, on mielestäni rehellistä ja samalla inhorealistista, Vanhanen toteaa.
– Tämä lausunto kuvastaa sitä, että tämä (rauhanneuvottelu-) prosessi on karannut eurooppalaisten käsistä. On alettu ymmärtää tämä, ja se myönnetään nyt.
Vaikka eurooppalaiset pyrkivät luomaan vaikutelman tiiviistä mukanaolosta, Vanhasen mukaan Eurooppa on jäänyt rauhanneuvotteluissa sivustakatsojaksi.
– Nyt näyttää karrikoiden siltä, että yksi Naton tärkeimmistä jäsenmaista on sopimassa erillisrauhaa Venäjän kanssa. Eli Yhdysvallat ja Venäjä kätilöivät sopimusta, johon Ukraina joutuu vastentahtoisesti mukaan kaupittelemaan itseään Venäjälle.
Eurooppa nukahti
Henri Vanhanen katsoo, että eurooppalaiset ovat syyllistyneet itsepetokseen.
– Me olemme puhuneet Ukrainan voitosta moraalisesta näkökulmasta ja sen tärkeydestä. Mutta emme ole missään vaiheessa esittäneet konkreettista strategiaa tai suunnitelmaa siitä, mihin me pyrimme.
– Eurooppalaiset ovat antaneet epämääräisiä aseapupaketteja aina tarpeen mukaan, mutta meillä ei ole ollut halua sitoutua tähän pitkäaikaisesti. Tämä on johtanut siihen, että me olemme antaneet oman paikkamme pois pöydästä.
Strategisen vision ja suunnitelman puute Ukrainan sodan päättämiseksi on hänen mukaansa oire pidempiaikaisesta kehityskulusta.
– Se on oire Euroopan maantieteellisestä traumasta. Kokemuksemme Euroopan geopoliittisen aseman romahtamisesta toisen maailman sodan seurauksena ja sen jälkeen ajautuminen (turvallisuuspoliittiseen) riippuvuussuhteeseen Yhdysvalloista sekä silmien sulkeminen Venäjän ongelmalliselta ja aggressiiviselta toiminnalta viimeisen 25 vuoden aikana.
– Ne kertovat samasta ongelmasta. Eurooppa nukahti ja unohti, miten ajatellaan geopoliittisesti. Nyt nämä kaksi virhettä kostautuvat meille samaan aikaan – Venäjän aggression täysimittainen ilmentymä ja Yhdysvaltain (sisäpoliittisen) epävarmuuden realisoituminen.
Yhdysvaltojen sanotaan edelleen olevan sitoutunut Natoon, koska se palvelee maan intressejä. Yhdysvallat huolehtii strategisesta pelotteesta ja ydinpelotteesta ja on tarpeen mukaan valmis vahventamaan Euroopan puolustusta. Amerikkalaiset kuitenkin katsovat, että eurooppalaisten täytyy ottaa ensisijainen vastuu tavanomaisesta aseellisesta Euroopan puolustamisesta.
– Kyse ei ole enää taakanjaosta, vaan taakan siirtämisestä sinne minne se kuuluu, eli Eurooppaan, Vanhanen sanoo.
Nyt on herättävä
Yhdysvaltain julkisuuteen vuotanut rauhansuunnitelma ja sen muokattu versio ovat olleet esillä Ukrainan rauhanneuvotteluissa.
– On sääli, miten amerikkalaiset ovat menossa näin halpaan vedätykseen mukaan. Venäläiset käytännössä amerikkalaistavat omat rauhanehtonsa ja -näkemyksensä ja pyrkivät saamaan ne sitä kautta osaksi läntistä arkikieltä, Henri Vanhanen sanoo.
– Kun he neuvottelevat ja syöttävät Yhdysvalloille omat tavoitteensa, niin ne alkavat kuulostaa amerikkalaisten omilta ideoilta. Sen jälkeen Yhdysvaltojen avulla aletaan painostaa Ukrainaa ja Eurooppaa suostumaan Venäjän ehtoihin. Venäläiset ovat todella taitavia ja ovelia tässä.
Vanhasen mukaan Yhdysvaltain strateginen ajattelu on taantunut pahasti, mikä ilmenee ristiriitaisena ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaamisena.
– On erikseen senaatti, ulkoministeri Marco Rubio ja liikemiesten porukka, eli erityisedustaja Steve Witkoff ja liikemies Jared Kushner ja niin edelleen. Näyttää siltä, että nämä bisnesihmiset ovat pesiytyneet (ulko- ja turvallisuuspolitiikan) ytimeen ja haastavat voimakkaasti perinteisiä rakenteita.
Vanhasen mielestä Ukraina ja eurooppalaiset länsimaat eivät voi perustaa turvallisuuspolitiikkaansa tällaisen rakennelman varaan.
– Nyt pitää esittää rehellisiä kysymyksiä ääneen eli mitä tapahtuu, jos ja kun Ukraina häviää sodan.
– Suomessakin on herättävä tähän ja alettava miettiä B-suunnitelmaa. Tämä liittyy siihen, että Naton pohjoinen ulottuvuus on saatava toimintakuntoon pikimmiten siten, että se toimii Natossa mutta myös puolustusliitosta riippumatta.
Suomi tekee myös tiivistä puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Tämä on tärkeää ja nopeuttaa toimintaa, jos Nato ei ole poliittisista syistä mukana mahdollisessa konfliktissa.
Suomella on kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltojen kanssa. Ruotsin kanssa on tehty läheistä yhteistyötä jo pitkään. Suomi kuuluu Britannian johtamaan monikansalliseen JEF-joukkoon (Joint Expeditionary Force). Suomi toimii myös vuonna 2025 Pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) puheenjohtajamaana.
Esimerkiksi JEF-maat ovat kaikki Naton jäseniä ja pystyvät toteuttamaan jäsenmaiden kesken Naton operatiivista suunnitelmaa ilman puolustusliittoa.
– Jos Yhdysvallat saa aikaan rauhansopimuksen, niin meidän on tehtävä nopeasti siitä johtopäätöksiä. Me emme voi jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Asiat on pakko tehdä eri tavalla, Vanhanen toteaa.