Suomen tulisi asettaa alkavalle vuodelle kolme tavoitetta, ehdotti tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan.
Presidentin mukaan suomalaisilla on paljon syitä olla ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta. Suomalaiset ovat Stubbin mielestä hyviä asettamaan itselleen tavoitteita ja tekemään töitä niiden eteen.
– Ehdotan, että asetamme Suomelle tänä vuonna kolme tavoitetta, Stubb sanoi.
– Rauha, kasvu ja välittäminen.
Rauhan suhteen Stubb sanoi suomalaisten olevan rauhanrakentajia, ja että Suomen panosta tarvitaan. Hän myös korosti, että menneenä vuonna Suomi oli kokoaan suurempi.
Viime vuonna tavoitteena oli maksimoida Suomen vaikutusvalta maailmalla erityisesti niissä asioissa, jotka ovat meille tärkeitä. Pääpaino oli Ukrainan tukemisessa, liittolaisissa ja globaaleissa kumppanuuksissa.
Presidentti sivusi myös Venäjää ja sen hyökkäyssotaa Ukrainassa, jota hän kutsui laittomaksi ja moraalittomaksi.
Samalla hän huomautti, että nyt ollaan lähempänä rauhaa kuin kertaakaan sodan aikana. Toisaalta ei voida olla varmoja, onko Venäjä valmis rauhaan.
– Rauha on useimmiten kompromissi. Meidän on valmistauduttava siihen, että kaikki rauhansopimuksen osat eivät todennäköisesti tule vastaamaan oikeustajuamme, Stubb harmitteli.
Hän painotti kuitenkin tekevämme kaiken sen eteen, että Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät.
– Ukraina on osa vapaata ja demokraattista Eurooppaa nyt ja tulevaisuudessa. Jatkamme Ukrainan tukemista, emme väsy, haemme ratkaisuja ja pidämme liittolaistemme kanssa huolta siitä, ettei Venäjä enää koskaan enää hyökkää naapurinsa kimppuun, Stubb linjasi.
Suomen Venäjä-suhde onkin Stubbin mukaan muuttunut pysyvästi. Samalla pysyvää on se, että Venäjä on Suomen naapuri.
– Tavoitteena Suomessa ja Euroopassa on toimiva ja rauhanomainen suhde Venäjän kanssa. Viime kädessä kaikki riippuu Venäjän toiminnasta, Stubb totesi.
Stubb myönsi myös Suomen ja Euroopan suhteen Yhdysvaltoihin muuttuneen. Sen suhteen onkin totuttava uuteen.
– Lähimmät ystävät tulevat pohjoismaista ja Euroopasta. Pohjoismaiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja Euroopan yhteistyötä on syvennettävä entisestään. Miksi? Koska molempien kohdalla on kyse Suomen arvoista ja intresseistä, Stubb huomautti.
Yleisesti Suomen ulkopolitiikka ei presidentistä ole mustavalkoista, vaan täynnä harmaan sävyjä. Suomen etu edellyttää, että maailma nähdään sellaisena kuin se on – ei sellaisena, kuin haluaisimme sen olevan.
– Suomen diplomatia ei perustu moralisointiin ja identiteettipolitiikkaan. Se perustuu arvoihin, intresseihin ja tekoihin, Stubb sanoi.
Kasvua tasavallan presidentti käsitteli kertomalla avoimesti olevansa huolissaan Suomen julkisen talouden tilasta. Vastuullisen valtiontalouden pitäisi Stubbin mielestä olla jatkumo, ei vain yksittäisen hallituksen tehtävä.
– Ei voi olla niin, että yksi sopeuttaa ja seuraava jakaa avokätisesti. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, Stubb huomautti.
– Laaja parlamentaarinen sopu velkajarrusta oli esimerkikki vastuullisesta päätöksenteosta, joka luo luottamusta talouteen.
Kasvu on Stubbin mukaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Onneksemme Suomella onkin kaikki avaimet kestävän kasvun tielle.
Kasvun poluiksi hän listasi tutkimuksen ja koulutuksen, joihin olisi panostettava enemmän. On myös huolehdittava siitä, että Suomi pysyy houkuttelevana maana uusille investoinneille ja osaaville ihmisille.
– Nato-Suomeen on turvallista investoida nyt ja tulevaisuudessa, Stubb linjasi.
Protektionismi ja tariffit ovat Suomelle taas haitaksi.
– Mutta onneksi olemme EU:n jäseniä. Se tuo talouteemme vakautta ja auttaa hallitsemaan strategisia riippuvuksia, presidentti totesi.
Stubbista on myös selvää, että nykyisestä väestönkehityksestä ja ikärakenteesta johtuen Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kyse on siitä, miten Suomi pystyy yhteiskuntana sopeutumaan tähän uuteen todellisuuteen.
Viimeisenä tasavallan presidentti käsitteli välittämistä.
Hän muistutti, että Suomi on edelleen lähes kaikilla mittareilla yksi maailman parhaista maista, ja samalla maailman onnellisin kansa. Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan voi hyvin tai ole onnellisia.
– Usein on kyse siitä, että perusasiat eivät ole kunnossa. On taloudellisia vaikeuksia, on työttömyyttä, on turvattomuutta, on terveyshuolia, on perheväkivaltaa, on rasismia. Meidän on pystyttävä parempaan, Stubb vaati.
– Yhteiskunnan tehtävänä on tukea niitä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene löytämään paikkaansa yhteiskunnassa. Meidän kanssaihmisten tehtävä välittää ja auttaa ihmistä, joka on avun tarpeessa.
Lopuksi Stubb totesi, että vaikka maailmalla on kriisejä ja Euroopassa epävarmuutta, ei suomalaisten kannata painaa katsetta maahan.
– Meillä on kaikki menestyksen edellytykset. Suomi on paras maa maailmassa kasvattaa lapsia. Olkaamme ylpeitä suomalaisuudesta. Siitä, että saamme elää itsenäisessä ja vapaassa maassa, presidentti sanoi.
– Olemme pieni, pohjoinen ja sinnikäs kansakunta. Jalat on pidettävä maassa, mutta pää nostettava pystyyn ja nähtävä kaunis, sininen, suomalainen taivas. Rauhan, kasvun ja välittämisen vuosi tehdään yhdessä.
