Suomi jäi ainoana EU-maana ulos neljästä suuresta suojavarusteiden hankintakierroksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kommentoi Ilta-Sanomille, että ei ollut vielä viime viikollakaan tietoinen siitä, että Suomi ei ehtinyt mukaan EU:n koronatarvikkeiden yhteishankintaan.
Suomi allekirjoitti vuonna 2014 aiesopimuksen, joka olisi mahdollistanut liittymisen EU:n yhteiseen lääke- ja varustehankintoja koskevaan mekanismiin. Sopimus kuitenkin hylättiin monimutkaisena. Pekonen on sanonut aiemmin, että Suomi oli varautunut käytettävissä olevilla tiedoilla hyvin.
– Kommentoin asiaa Ylen A-Studiossa silloiseen tietooni perustuen. Myöhemmin tietooni on tullut, että Suomi ei EU:n ensimmäisiin yhteishankintoihin mukaan ehtinyt, Pekonen vastaa IS:lle.
STM:n asiaa valmistelevan hallitusneuvos Kalle Tervon mukaan ministeriössä on kuitenkin ollut jo valmisteluvaiheessa tieto siitä, että yhteishankintaan ei ehditä mukaan. Pekosen omien sanojen mukaan asia esiteltiin hänelle ensimmäistä kertaa ministeriön omassa koronatilanteesseen liittyvässä kokouksessa viikolla 9. Ministeri kertoo pyytäneensä tuolloin, että asiaa viedään välittömästi eteenpäin.
– Ennen liittymistä tehtyihin hankintoihin emme voineet lähteä mukaan. Suomi on esittänyt uutta EU:n yhteishankintaa, johon on Suomen lisäksi ilmoittautunut mukaan muun muassa Norja ja Islanti, Pekonen sanoo.
Brysselistä kerrottiin STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista jo helmikuun alkupuolella. Pekosen mukaan STM ei toiminut ripeämmin, koska sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan yhteishankintamekanismi ei ole ollut erityisen nopea tai tehokas tapa saada Suomeen suojavarusteita.
– Nyt käynnissä olevan yhteishankinnan mittakaava on jäsenmaille jyvitettynä Suomen tarpeeseen nähden pieni ja tietojeni mukaan yhteishankinnan kautta ei jäsenmaille ole saapumassa tavaraa vielä mahdollisesti viikkoihin, ministeri selittää.
Hän sanoo, että asia oli juridisesti monimutkainen, koska sopimus oli tyypiltään epätavallinen. Suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi tärkeimmät kanavat Suomelle ovat Pekosen mukaan kotimainen tuotanto, Huoltovarmuuskeskuksen hankinnat, sekä kuntien, yksityisten palveluntarjoajien ja sairaanhoitopiirien omat hankinnat.
