Ensimmäistä kertaa samanaikaisesti keväällä 2025 järjestetyt alue- ja kuntavaalit olivat huomattavalle osalle äänestäjistä vaikea hahmottaa.
Äänestäjille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan aluevaltuustojen vähäinen koettu vaikutusvalta heikensi hyvinvointialueiden merkitystä. Eniten haasteita äänestämisen kanssa oli iäkkäillä ja alle 35-vuotiailla, osoittaa tuore selvitys.
Tampereen yliopiston sekä Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion Jussi Westisen ja Elina Kestilä-Kekkosen selvitys osoittaa, että hahmotusvaikeudet koskivat niin vaaliteemoja kuin -kampanjoitakin sekä aluevaalien merkitystä. Viime kevään aluevaaleissa hylättiin vajaat 82000 ääntä ja kuntavaaleissa hieman yli 39000 ääntä.
Raporttia varten tehtyjen kuntien vaaliviranomaisten haastattelujen mukaan suurimmalla osalla äänestäjistä oli tieto kaksista eri vaaleista, mutta osalla oli puutteellinen käsitys siitä, ketä ehdokasta on mahdollista äänestää ja millä numerolla ja lipulla.
Aluevaaleissa hylättyjen äänten osuus vaihteli paljon ja oli monin paikoin huomattavasti korkeampi kuin kuntavaaleissa. Haastattelujen mukaan hylkäyksiä selittivät osittain äänestäjien perehtymättömyys vaaleihin ja protestimieliala.
Selvityksessä ehdotetaan, että äänioikeusilmoitukseen lisättäisiin tietoa äänestämisestä kysymysten ja vastausten muodossa. Selvityksessä ehdotetaan myös äänestyspaikkojen ja äänestystapahtuman kehittämistä sekä kuntien vaalien järjestämisresurssien turvaamista. Tulevaisuuden haasteena on ylipäätään saada vaaleihin tarpeeksi vapaaehtoisia vaalivirkailijoita.
Raporttia varten haastateltiin yhdeksän eri kunnan vaaliviranomaisia, Ahvenanmaan maakuntahallinnon vaaliviranomaista sekä oikeusministeriön virkamiehiä. Kunnista valittiin haastatteluihin ne, joissa aluevaalien äänten hylkäysprosentti oli erityisen korkea tai erityisen matala. Keskeisenä aineistona hyödynnettiin myös vuoden 2025 alue- ja kuntavaalitutkimuksen kansalaisille suunnattua kyselytutkimusaineistoa, jonka Tampereen ja Helsingin yliopiston tutkijat keräsivät vaalien jälkeen.