Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö ja jäsen Sari Maamies käsittelevät tuoreessa Kielikello-lehden artikkelissaan sitä, miten Euroopan unionin (EU) pyrkimys säädellä elintarvikkeiden nimityksiä vaikuttaa arjen kielikäytänteisiin. He ilmaisevat koko lautakunnan mielipiteen asiasta.
Lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Lautakunnan mukaan säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Onikki-Rantajääskö ja Maamies nostavat esiin tuoreen esimerkin. Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2025 ehdotuksen rajoittaa sellaisten sanojen kuin pihvi, leike, makkara, hampurilainen ja purilainen käyttö elintarvikkeiden nimissä, tuotepakkauksissa ja mainonnassa pelkästään lihavalmisteisiin.
Suomen edustajat äänestivät päätöstä vastaan parlamentissa. Suomen kielen lautakunta tukee tätä kielteistä kantaa.
Lautakunta huomauttaa, että kielen perusolemukseen kuuluu monimerkityksisyys, ja sanoilla voi olla tyypillisiä tai vähemmän tyypillisiä merkityksiä, joita käytetään rinnakkain. Esimerkiksi yhdyssanassa kasvispihvi alkuosa kasvis- osoittaa epätyypillisemmän raaka-aineen. Tällaiset yhdyssanat ovat suomen kielessä yleisiä ja vakiintuneita.
Onikki-Rantajääskö ja Maamies huomauttavat, että elintarvikkeiden nimeämistä koskevalla lainsäädännöllä on hyvä tarkoitus: kuluttajan suojaaminen harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja väärinkäsityksiltä. On myös syytä muistaa, että nimitysten säätely koskee vain tiettyjä tilanteita. Vaikka pakkauksen kyljessä ja mainoksessa ei saa käyttää esimerkiksi sanaa kauramaito, mikään ei estä käyttämästä sanaa muunlaisissa teksteissä ja puheessa.
Lautakunnan mukaan eri kielimuotojen välille on kuitenkin vaikea vetää jyrkkää rajaa. Kielenkäyttäjien kielitajussa ne voivat myös sekoittua.
