Presidentti Sauli Niinistön uutuuskirja Kaikki tiet turvaan. Sinnikkään Suomen suunta (WSOY) ilmestyy tänään. Presidentti kuvailee päiväkirjoihinsa ja muistiinpanoihinsa perustuen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa virkakausillaan 2012–2024. ”Hektisin aika” alkaa tekijän mukaan 2021 Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden haun häämöttäessä.
Presidentti Niinistö kertoo teoksessa episodista sodan alkamisvuonna 2022. Hänen mukaansa tuolloin lokakuussa ”alkoi tihkua” tietoa pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtioneuvoston kanslian oudoista esityksistä lainsäädännöksi Nato-asioiden käsittelystä.
– Väliin oli pyritty keskittämään niiden valmistelu valtioneuvoston kanslialle, sitten päätöksenteko hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan, jonka päätös tuotaisiin TP-UTVAan »yhteistoimintaa varten». Tähän liittyen perustuslain 93. pykälän ensimmäinen momentti avattaisiin lisäämällä, että tasavallan presidentti on sidottu valtioneuvoston mielipiteeseen. Siis tasavallan presidentti pantaisiin kokonaan syrjään Nato-asioissa, Sauli Niinistö kirjoittaa.
– Koska muutos olisi vaatinut perustuslain säätämisjärjestystä, eikä hallitus mitenkään olisi saanut julistettua asiaa 5/6:n enemmistöllä kiireelliseksi, valtioneuvoston kanslia pyrki hakemaan osapuilleen samaa lopputulosta mutkien kautta. Nämä hassutukset kabinettini onnistui torppaamaan, hän lisää.
– En ole varma, oliko (Sanna) Marin tietoinen kaikesta, mitä hänen kansliassaan valmisteltiin. Kokonaan Nato-kysymys ei kuitenkaan hautautunut, vaan seuraavassa vaiheessa riitautettiin tasavallan presidentin asema Suomen edustajana Naton huippukokouksissa.
Niinistön mukaan Marin itse oli pysytellyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta ”muutamaa twiittiä lukuun ottamatta varsin pidättyväisenä” aina Venäjän hyökkäykseen asti helmikuussa 2022.
– Kysymys presidentin osallisuudesta EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin nousi kyllä uudelleen esille. Se oli puhuttanut (Jyrki) Kataisen ja (Alexander) Stubbin hallitusten aikana, eikä oikein selkiytynyt (Juha) Sipilän aikana huolimatta perustuslakivaliokunnan antamasta yhteistoimintaa painottavasta lausunnosta. Valtioneuvoston kanslia ja erityisesti EU-sihteeristö halusi pitää presidentin etäämmällä ja alkoi onnistua siinä Marinin hallituksen aikana yhä paremmin, Niinistö kuvailee.
– Tällaista kabinettien kahinaa presidentin ja hallituksen kanslioiden välillä oli tavan takaa – en tiedä, oliko Marin siitä tietoinen ja tiedän, etten minäkään aina tiennyt.
Sauli Niinistön mukaan sotakeväällä 2022 oli Ruotsin ja Suomen sosiaalidemokraateilla tarvetta olla näkyvästi esillä.
– Se oli hyvin ymmärrettävää, kun molemmissa maissa Nato oli ollut leimallisesti porvaripuolueiden suosiossa.
Niinistön mukaan valtioneuvoston kansliassa tunnettiin huolia jopa presidentin tiedotustilaisuuksista. Hän nimittää näitä ”toisarvoisuuksien peleiksi.”
Ei ollut ehdotonta kantaa
– Myönnän auliisti, että maaliskuun alkupäivinä (2022) minulla ei ollut ehdotonta kantaa lähteä hakemaan (Naton) jäsenyyttä, Sauli Niinistö tokaisee toisaalla teoksessaan.
Presidentti kertoo herkullisia yksityiskohtia puhelustaan sotakeväänä 2022 Vladimir Putinin kanssa:
– Lauantaina 14. toukokuuta Ykkösaamun jälkeen oli sovittu puhelu Putinin kanssa. Olimme aina puhuneet suoraan, ja mielestäni suoraan tämäkin oli sanottava. Siispä kerroin, että Suomi menee nyt Natoon. Putin oli yllättävän rauhallinen ja totesi vain, että teette virheen. Näppärästi hän palasi teemaan itsemääräämisoikeudesta: »Toivottavasti jotain siitä säilytätte, amerikkalaiset kyllä ottavat sotilaallisen komennon.» Kuittasin, että minä kyllä nimitän täällä kenraalit jatkossakin. »Niinpä kai», naurahti Putin.
