Karkea kokonaisarvio kaukolämmitteisten kerrostalojen keskimääräisestä hoitokulujen kasvusta suurissa kaupungeissa on haarukassa kahdesta kolmeen prosenttia. Isoilta osin kustannusmuutokset selviävät vuodenvaihteeseen mennessä.
Taloyhtiön budjettia laadittaessa lähtökohtana on oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Lämmitys on yleensä taloyhtiön kustannuseristä suurin.
– Vuosi 2025 voi jäädä vuotta 2024 lämpimämmäksi, jolloin vuoden 2026 budjetissa energiantarpeeseen on järkevää varata muutaman prosentin verran korotusta vuoden 2025 toteutuvaan verrattuna. Tilanne tarkentuu tammikuun alussa, kun viimeisen neljänneksen toteutunut lämmitystarve on tiedossa, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kuntakohtaiset vesitaksat jatkoivat tänä vuonna nousuaan, ja saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Kiinteistöliiton Indeksitalo-seurannan mukaan vesikustannus nousi tänä vuonna keskimäärin 5,7 prosenttia vuotta aikaisemmasta.
– Ensi vuoden vesimaksut on syytä tarkastaa vuodenvaihteeseen mennessä. HSY-alueella veden käyttömaksuihin on tiedossa ensi vuonna viiden prosentin korotus, Järvinen kertoo tiedotteessa.
Kiinteistöveroon ei ole tulossa uusia valtakunnallisia korotuksia vuodelle 2026. Rakennuskustannusten noususta on tulossa vain 0,2 prosentin nousu rakennuksen kiinteistöveroon. Hallituksen esitystä kiinteistöveron arvostamisuudistuksesta odotetaan vielä syksyn aikana, mutta sillä ei ole vaikutuksia vielä vuoteen 2026.
Vuoden 2026 jätetaksat selviävät vuodenvaihteeseen mennessä. Tiedossa on, että HSY:n alueella taksat nousevat. Vuonna 2025 jätehuollon kustannukset nousivat reippaasti, Indeksitalo-vertailun mukaan keskimäärin 3,3 prosenttia.
HSY:n alueella jäteastioiden tyhjennysmaksut kiinteistöillä nousevat sekajätteen osalta 5,4 prosenttia ja biojätteen osalta 2 prosenttia sekä pakkausjätteiden osalta 2,4 prosenttia. Lisäksi astiavuokria korotetaan 5,4 prosenttia.
Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi yhtiöllä tulisi jatkuvasti olla vähintään noin kolmen tai neljän kuukauden vastikkeita vastaavat varat kassassaan. Lisäksi yhtiökokouksen kannattaa valtuuttaa hallitus tarvittaessa perimään yksi tai kaksi ylimääräistä hoitovastiketta taloustilanteen sitä vaatiessa.
– Maksukyky ja taloyhtiön reagointimahdollisuudet ovat oleellisen tärkeitä, sillä esimerkiksi yllättävät korjaustarpeet on pystyttävä hoitamaan välittömästi. Taloyhtiöiden talous perustuu kuukausittaisiin, samansuuruisiin vastike- ja vuokratuloihin, kun taas kulujen osalta on huomattavaa kuukausittaista vaihtelua, Juho Järvinen painottaa.
Kiinteistöliiton vuotta 2025 koskeneen Hoitovastikekyselyn mukaan kerrostaloyhtiöiden keskimääräinen hoitovastikkeen taso nousi 2,5 prosenttia, ja rivitaloyhtiöiden 3,5 prosenttia vuodesta 2024. Kiinteistöliitto päivittää talousarvio-ohjeen tammikuun alkupuolella, jolloin tiedot vuodesta 2026 ovat tarkentuneet.
