Suomessa ei ole tehty hätiköityjä päätöksiä droonien suhteen, kommentoi Pääesikunnan sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen Turun Sanomille.
Mikkosen mukaan droonit eivät ole käänteentekevä asia, eikä niillä ratkaista sotia. Suorituskykyä tarvitaan edelleen maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kybermaailmassa. Siitä huolimatta drooneja tullaan tarvitsemaan lisää, ja ne ovat tulevaisuudessa osa kaikkien joukkojen toimintaa.
Droonien kehitys on myös ollut verrattain nopeaa. Tämän takia Suomen ei kannata Mikkosen mukaan hankkia valtavia määriä drooneja varastoon, jotta ne eivät ehdi vanheta.
– Emme ole lähteneet droonien hypetykseen samalla tavalla kuin jotkut muut maat, emmekä ole valmistautuneet niiden yhtä laajaan käyttöön kuin Ukrainassa on nähty, Mikkonen sanoo Turun Sanomille.
Toisaalta drooneja pitäisi olla valmiina myös tositilanteessa, ja myös tähän on varauduttu. Droonien käyttöä onkin koulutettu puolustusvoimissa jo kymmeniä vuosia.
Tarkkoja lukuja droonien määrästä hän ei suostu kertomaan, mutta sanoo luvun olevan kasvussa.
– Totta kai niitä pitää olla niin, että jos pilliin puhalletaan, meillä on kättä pidempää valmiina, Mikkonen toteaa.
Mikkosen mukaan aika näyttää, mihin droonien ja niiden vasta-aseiden kilpajuoksu johtaa. Yksi uusi torjuntakeino voisi perustua lasereihin. Tällaiset laseraseet ovat jo operatiivisessa käytössä joissain maissa.
Toisaalta laseraseilla on heikkouksia: Ne eivät läpäise pilviä eivätkä toimi hyvin ilmankosteuden ollessa korkea. Siksi on pidettävä yllä myös analogisia vaihtoehtoja.
Kenraaliluutnantti nostaakin esiin tulevaisuuskuvan, jossa autonomista drooniparvea voitaisiin torjua sähkölaitteita vaurioittavalla elektromagneettisella pulssilla. Sen heikkoutena on, että pulssi vaurioittaa väistämättä myös omia järjestelmiä.
– Jos mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi, käyttäisin tällaista asetta. Varajärjestelmät on siis aina oltava ja ne pitää edelleen kouluttaa joukoille, kenraali sanoo.
