Israel toteutti syyskuun alussa täsmäiskun terroristijärjestö Hamasin johtoa vastaan Qatarin pääkaupunki Dohassa.
Operaatio sisälsi merkittäviä diplomaattisia riskejä, sillä Israel ei ollut koskaan aiemmin hyökännyt Qatarissa sijaitseviin kohteisiin.
Iskun tarkemmasta toteuttamistavasta ei kerrottu julkisuuteen, ja asiantuntijat epäilivät aluksi hävittäjäkoneiden tai häivedroonin ilmahyökkäystä. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli ballistinen ohjusisku, josta kerrottiin Yhdysvalloille vasta ohjusten laukaisun jälkeen.
TWZ-sivusto huomauttaa monien ihmetelleen, mikseivät Qataria suojanneet edistyneet amerikkalaiset tai qatarilaiset ilmapuolustusjärjestelmät ja -sensorit ryhtyneet vastatoimiin. Yhdysvaltain ilmavoimien kenraaliluutnatti Derek France sanoi huomion olleen Iranin suunnasta tulevissa uhkissa.
– Israelin isku Hamasin kohdetta vastaan Qatarissa oli tapaus, josta meillä ei ollut ennakkotietoa tai varoituksia, koska valvontamme ja huomiomme kohdistui muulle. Emme odottaneet mitään sellaista, France sanoi Marylandin osavaltiossa järjestetyssä Air, Space & Cyber -konferenssissa.
Qatar on Yhdysvalloille tärkeä kumppani Lähi-idässä maassa sijaitsevan Al-Udeidin lentotukikohdan vuoksi. Sitä vastaan ammutut Iranin ballistiset ohjukest torjuttiin kesäkuussa.
Kenraaliluutnantin mukaan tutkajärjestelmät havaitsivat lähestyvät ohjukset, minkä jälkeen Israelin asevoimiin otettiin yhteyttä. Sotilasasiantuntija Tyler Rogoway huomautti aiemmin, että Patriot-ohjuspatterien ja TPY-2-tutkien huomio oli kohdistettu yhteen ilmansuuntaan, joten Israel yllätti iskemällä takaapäin ilmasta laukaistavilla ballistisilla ohjuksilla.
Wall Street Journalin mukaan salaisessa operaatiossa käytettiin kahdeksaa F-15-hävittäjää ja neljää F-35-häivekonetta, joiden reitti kulki Punaisenmeren kautta. Ne eivät tunkeutuneet Qatarin ilmatilaan. Saudi-Arabian kohdalla ohjukset todennäköisesti lensivät erittäin korkealla eli Maan ilmakehän ulkopuolella.
Yhdysvaltain asevoimat pystyy havaitsemaan ballistiset ohjuslaukaisut missä päin maailmaa tahansa, mutta niiden seuraaminen lennon keskivaiheilla on haastavaa. Tätä aukkoa pyritään korjaamaan lähivuosina kiertoradalle sijoitettavilla seurantajärjestelmillä.
