Suojelupoliisin lisääntyneet turvallisuusselvitykset osoittavat, miten kumouksellinen äärioikeisto on lisääntynyt Suomessa. Järjestäytyneeseen tai terrorismiin kytkeytyvään äärioikeistoon, kuten oikeuden päätöksellä lakkautettuun Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen, liittyvien havaintojen määrä on noussut selvästi Suojelupoliisin tekemissä turvallisuusselvityksissä viime vuosina. Vuodesta 2019 katsottuna havaintojen määrä on kuusinkertaistunut.
Suojelupoliisin tiistaina ilmestyneen vuosikatsauksen mukaan näiden havaintojen määrän kasvu ei kerro suoraan äärioikeiston aktiivisuuden kasvusta, vaikka se onkin yksi selittävistä tekijöistä. Taustalla vaikuttaa valvontaan suunnattujen resurssien kasvu: vuonna 2024 turvallisuusselvityksiä tehtiin ensimmäistä kertaa yli 100 000 kappaletta.
Järjestäytynyt äärioikeisto ei ole Suojelupoliisin havaintojen mukaan suuntautunut erityisesti millekään tietylle alalle. Suurin osa, noin 90 prosenttia havainnoista turvallisuusselvityksissä koskee mainintoja poliisin rekistereissä tai talousvaikeuksia.
Sekä äärioikeistolaisen sen että radikaali-islamistisen terrorismin uhka on Suomessa kohonnut edellisvuodesta jonkin verran.
– Todennäköisimmän isku-uhkan muodostavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Suomessa on henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky terrori-iskujen tekemiseen, Suojelupoliisi toteaa katsauksessaan.
Verkko on keskeinen sekä radikaali-islamistisessa että äärioikeistolaisessa toiminnassa. Äärioikeiston osalta suomalaisia osallistuu aktiivisesti väkivaltaa ihannoiviin keskusteluihin. Osallistujissa on myös alaikäisiä. Sekä Suomessa että kansainvälisesti useat iskuhankkeet ovat liittyneet verkkopainotteiseen Siege-kulttuuriin, jonka tukijat kannattavat nykyisen yhteiskuntajärjestelmän kaatamista poliittisen väkivallan keinoin.
Radikaali-islamistinen toiminta keskittyy Suomessa edelleen pääosin kansainvälisen terrorismin tukitoimintaan, kuten propagandan levittämiseen ja tuottamiseen, terrorismin rahoittamiseen, sekä tukiverkostojen kasvattamiseen. Viimeisen kahden vuoden aikana on nähty kansainvälisiä kehityskulkuja, jotka ovat kohottaneet myös Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa radikaali-islamistisen terrorismin uhkaa.
Muun terrorismin osalta Suomeen kohdistuva uhka on matala. Äärivasemmiston toiminta Suomessa on pääosin väkivallatonta ja keskittyy kurditoimijoiden tukemiseen sekä radikaaliin antifasismiin. Äärivasemmiston joukossa on kuitenkin yksittäisiä, väkivaltaiseen toimintaan valmiita henkilöitä. Väkivalta ilmenee erityisesti yhteenotoissa äärioikeistolaisten mielenosoittajien kanssa.
Erityisenä huolenaiheena Suojelupoliisi nostaa esiin alaikäiset verkon käyttäjät. Heidän radikalisoitumisensa on havaittu lisääntyneen, ja ongelma on vakiintunut koko Eurooppaan.
