Kiinan aloittamat laajat sotaharjoitukset ovat herättäneet huolia siitä, että maan presidentti Xi Jinping voisi määrätä operaation Taiwanin valtaamiseksi jo lähitulevaisuudessa.
Maa on rakentanut viimeisen vuosikymmenen aikana uusia sota-aluksia nopeampaan tahtiin kuin mikään muu valtio toisen maailmansodan jälkeen. Kiinan asevoimien uudistukset ovat lisänneet kyvykkyyksiä, joita tarvittaisiin laajamittaisessa maihinnousussa Taiwaniin.
Johns Hopkinsin yliopiston professori Hal Brands ja Tuftsin yliopiston apulaisprofessori Michael Beckley huomauttavat, ettei Kiinaa tulisi enää pitää nousevana suurvaltana. Sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien vuoksi kyseessä on pikemminkin valtio, joka on saavuttanut valta-asemansa huipun ja on siksi vaarallisimmillaan. Historiasta löytyy useita esimerkkejä sodista, joiden taustalla on tunne oman aseman hiipumisesta.
– Kun katsoo tarkemmin, niin Kiinan tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Aiemmin vauhdikas kasvu oli jo hidastunut dramaattisesti ennen kuin maan hallitus päätti asettaa pandemian vuoksi useita suuria kaupunkeja sulkutilaan määrittämättömäksi ajaksi, Hal Brands ja Michael Beckley kirjoittavat Wall Street Journal -lehdessä.
Yhden lapsen politiikan seurauksena maa on lähestymässä demografista katastrofia, sillä se menettää 70 miljoonaa työikäistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla eläkeläisten määrä kasvaa 120 miljoonalla henkilöllä. Kiinan aggressiivinen politiikka on lisännyt vastustusta lähialueella ja maailmanlaajuisesti.
Taiwanin olemassaolon on katsottu ärsyttävän erityisen paljon Kiinan kommunistista puoluetta, joka väittää demokratian olevan yhteensopimaton kiinalaisen kulttuurin kanssa. Taiwanin valtaaminen lisäksi vahvistaisi Kiinan sotilaallista asemaa Tyynenmeren länsiosissa.
Mahdollinen sotilasoperaatio olisi todennäköisesti mittakaavaltaan massiivinen, vaikka Taiwania voitaisiin yrittää alistaa myös ilma- ja merisaarrolla tai pienempien saarten valtaamisella.
– Mikään näistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan takaisi Taiwanin antautumista, ja ne antaisivat Taipeille, Washingtonille ja muille demokratioille aikaa valmistella Kiinalle kivuliaita vastatoimia. Saavuttaakseen päämääränsä Kiinan pitää lähteä liikkeelle suurella ja brutaalilla tavalla heti alusta lähtien, tutkijat arvioivat.
Historian suurimpia maihinnousuja
Yhdysvaltain tukikohdat Guamilla ja Okinawalla voisivat olla alttiita ohjuksilla tehdylle yllätyshyökkäykselle ja satelliittiyhteyksien häiritsemiselle tai tuhoamiselle. Vaikutus maailmantaloudelle olisi dramaattinen, sillä ympäröivien merialueiden läpi kulkee suuri osa maailman suurimmista rahtialuksista.
Taiwanissa valmistetaan yli 90 prosenttia moderneimmista puolijohdetuotteista. RAND-ajatuspajan laskelman mukaan vuoden kestävä sota laskisi Kiinan bruttokansantuotetta 25–35 prosenttia ja Yhdysvaltain 5–10 prosenttia.
Hal Brands ja Michael Beckley painottavat, ettei tilanne olisi sotilaallisessa mielessä toivoton. Monimutkaisten maihinnousujen toteuttaminen on haastavaa, ja Taiwanin valtaaminen vaatisi historian suurimpiin lukeutuvan merioperaation. Taiwanin vuoristoinen ja viidakkoinen maasto soveltuu erittäin hyvin puolustustaisteluun.
Hyökkäyksen kynnystä voitaisiin kohottaa sijoittamalla Taiwaninsalmen lähelle lisää ohjusjärjestelmiä, lennokkeja, elektronisen sodankäynnin kalustoa ja havaintolaitteita. Yhdysvaltain tukikohtaverkostoa voitaisiin hajauttaa riskien vähentämiseksi.
Taiwan on suunnitellut miinojen ja tutkajärjestelmien hankintoja sekä maavoimien kasvattamista. Kiinan kannalta haasteena on, ettei sen asevoimat ole ollut mukana laajemmassa konfliktissa sitten vuoden 1979, jolloin kiinalaisjoukot tunkeutuivat Vietnamiin.
– Yhdysvaltain täytyy kiistää Kiinalta mahdollisuus äkilliseen tyrmäykseen. Tämä tarkoittaisi mahdollisuutta pitkään ja uuvuttavaan sotaan, joka voisi uhata kommunistipuolueen valta-asemaa, Beckley ja Brands toteavat.
