Kankaanpään terrorismiepäilyt ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Helsingin Sanomille.
Tolvasen tiedossa ei ole kuin yksi Suomessa annettu lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen. Se annettiin Turun puukotusiskusta elokuussa 2017.
–Käräjäoikeuksissa terrorismirikoksista on annettu joitakin tuomioita, mutta niissä syytteet ovat tulleet hylätyiksi hovioikeudessa. Tapaukset ovat koskeneet pääasiassa värväämistä terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittamista, Tolvanen kertoo.
Keskeisin syy syytteiden hylkäämiselle on Tolvasen mukaan ollut se, ettei toiminnan yhteyttä terrorismiin ole pystytty osoittamaan.
Lounais-Suomen poliisi otti kiinni viisi noin 25-vuotiasta miestä tiistaina 30.11. epäiltyinä terrorismirikoksista. Epäillyt asuvat Kankaanpään seudulla. Satakunnan käräjäoikeus vangitsi heidät saman viikon perjantaina.
Kyseessä on ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismiepäily Suomessa. Poliisi ei kerro, olivatko epäillyt valmistelleet iskua johonkin tiettyyn kohteeseen. Poliisi on seurannut epäiltyjä vuodesta 2019 lähtien. Tuolloin heitä epäiltiin törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Kankaanpään tapauksessa Tolvasta kiinnostaa erityisesti millaisen näytön pohjalta poliisi ja syyttäjä etenevät. Mitä varhaisempaan vaiheeseen rikosepäily kohdistuu, sitä vaikeampi on näyttää, että rikoksen tekemistä on suunniteltu. Jos epäillyllä on räjähteitä, pitäisi pystyä näyttämään, että epäilty on hankkinut räjähteet nimenomaan terroristista tarkoitusta varten.
– Terroristisen tarkoituksen osoittaminen lisää vaikeuskerrointa. Tällaisissa tapauksissa tarkoitus voidaan mahdollisesti osoittaa sen perusteella, mitä henkilöt ovat keskenään viestitelleet, Tolvanen kertoo.
