Yalen yliopiston professori Shane Frederickin laatima, kognitiivista päätöksentekoa kartoittava testi vuodelta 2005 nousee tasaisin väliajoin esille verkossa ja mediassa.
”Maailman lyhyimmäksi älykkyystestiksi” kutsuttu kysymyssarja koostuu vain kolmesta osasta. Kysymykset ovat:
- Baseball-maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 dollaria. Maila maksaa 1,00 dollaria enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa? ___ senttiä.
- Jos viideltä koneelta kestää viisi minuuttia tehdä viisi laitetta, niin kuinka kauan sadalta koneelta kuluu sadan laitteen valmistamiseen? ___ minuuttia.
- Järvessä kasvaa lummekasveja. Niiden määrä kaksinkertaistuu joka päivä. Jos koko järvi on niiden peitossa 48 päivän kuluttua, niin kuinka pitkään kestää peittää puolet järvestä? ___ päivää.
Vastaukset voivat olla intuitiivista ensireaktiota mutkikkaampia ja löytyvät selityksineen itse tutkimuksesta ja esimerkiksi kirjailija Presh Talwalkarin blogista.
Tutkimukseen osallistuneista 3428 henkilöstä vain 17 prosenttia vastasi kaikkiin kysymyksiin oikein ja 83 prosenttia ainakin yhteen kysymykseen väärin.
Tuolloin MIT:n yliopistossa työskennellyt Shane Frederick pyrki selvittämään koeasetelmallaan yksilön kognitiivisen suorituskyvyn eli älykkyysosamäärän vaikutusta päätöksentekoprosesseihin. Kolmiosaisen reflektiotestin (CRT) tulosten havaittiin olevan yhteydessä muun muassa halukkuuteen ottaa riskejä.
Yleisimmät vastaukset kysymyspatteriin olivat myös vääriä: 10 senttiä, 100 minuuttia ja 24 päivää. Oikeat vastaukset ovat 5 senttiä, 5 minuuttia ja 47 päivää.
Tutkijat ovat usein jakaneet kognitiivisen päätöksenteon nopeisiin suoritteisiin ja hitaampiin, pohtimista vaativiin tehtäviin. Frederickin asetelmassa oikean vastauksen saaminen edellytti ensimmäisen ja intuitiivisen vastauksen hylkäämistä.
– Jos [ensimmäistä kysymystä] pohtii edes hetken, niin ymmärtää dollarin ja kymmenen sentin eron olevan vain 90 senttiä. Tämä tarkoittaa käytännössä oikean ratkaisun löytämistä. Lähes kaikki, jotka vastasivat muuta kuin 10 senttiä, antoivat oikean vastauksen eli 5 senttiä, Shane Frederick kirjoittaa.
Yllättäviä sukupuolieroja
Tutkimustuloksia vertailtiin WPT:n, SAT:n ja ACT:n kaltaisiin kognitiivisiin testeihin. Frederick havaitsi, että esimerkiksi 10 senttiä ensimmäiseen kysymykseen vastanneet olivat luonteeltaan huomattavasti 5 sentin vastaajia kärsimättömämpiä.
Tuloksissa havaittiin myös yllättäviä eroja sukupuolen perusteella. Frederickin mukaan naisvastaajien tekemät virheet olivat luonteeltaan intuitiivisia, kun taas miehet tekivät virheitä laajalla skaalalla. Naisvastaajat vaikuttivat myös välttävän riskinottoa miehiä enemmän.
Esimerkiksi koneita koskevassa kysymyksessä epäonnistuneet naiset vastasivat lähes aina ”100”, kun miehistä huomattava osuus antoi vastauksiksi ”20”, ”500” tai ”1”.
– Aineiston perusteella miehet pohtivat vastauksia keskimäärin pidempään, eivätkä seuranneet intuitiotaan yhtä usein, Shane Frederick pohtii.
– Löyhästi ilmaistuna, älykkyys tekee naisista kärsivällisiä ja miehistä riskinottajia. Tulos oli odottamaton, eikä sen selitykseksi ole tarjolla ilmiselvää vastausta, Frederick jatkaa.
