Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt toistuvasti Grönlantia koskevia aluevaatimuksia ja väittänyt maansa tarvitsevan sitä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Tanskan kerrotaan ottaneen uhkaukset tosissaan ja varautuneen kiitoteiden räjäyttämiseen ja muihin vastatoimiin.
Yhdysvalloilla oli toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana laaja sotilaallinen läsnäolo Grönlannissa. Alueella toimi enimmillään jopa 17 tukikohtaa, joihin oli sijoitettu noin 10 000 sotilasta. Nykyisin amerikkalaisia on alle 200 henkilöä yhdessä tukikohdassa.
Tukikohtaverkosto tarjosi Yhdysvalloille strategisen aseman arktisella alueella ja mahdollisti Neuvostoliiton ohjusten ja sukellusveneiden valvonnan. Sijainti kiinnostaa Yhdysvaltoja edelleen myös luonnonvarojen näkökulmasta, vaikka alueen maamineraalit ovatkin vaikeasti hyödynnettävissä.
Wall Street Journal -lehti esittelee julkaisullaan hylättyä Bluie East 2 -tukikohtaa Grönlannin itäosissa. Se rakennettiin vuonna 1942 ja hylättiin sodan jälkeen. Paikalliset muistavat amerikkalaisten jättäneen alueelle jätteitä ja ympäristövahinkoja.
Kulusukin lentoasemalta entisen tukikohdan luokse on vielä puolitoista vuorokautta kestävä matka koiravaljakolla. Kesällä matka onnistuu meriteitse.
Itsehallinnollisella saarella suhtaudutaan ristiriitaisesti Yhdysvaltojen paluuseen. Osa näkee sotilastukikohtien tuovan taloudellista hyötyä, mutta luottamus on heikentynyt aiempien tapahtumien vuoksi. Esimerkiksi kylmän sodan aikana Yhdysvallat säilytti alueella ydinaseita Tanskan kiellosta huolimatta.
– Emme ole koskaan olleet näin peloissamme. Meitä ei ole koskaan uhkailtu tällä tavoin. Ja vielä liittolaisemme toimesta, paikallishallinnon poliitikko Pipaluk Lynge hämmästelee.
Donald Trump perustelee kiinnostustaan Grönlantia kohtaan turvallisuudella ja arktisen alueen kasvavalla merkityksellä. Asiantuntijoiden mukaan Washington voisi jo nykyisten sopimusten puitteissa lisätä sotilaallista läsnäoloaan.
Tämä herättää kysymyksen, miksi alueen omistaminen olisi Washingtonille välttämätöntä. Grönlannin vaikeat olosuhteet tekevät sotilaallisesta toiminnasta logistisesti haastavaa ja kallista. Saari on pinta-alaltaan kolme kertaa Texasin kokoinen. Se vastaa 98 prosenttia Tanskan alueesta, mutta vain prosenttia väestöstä.
Osa asiantuntijoista on pohtinut, onko Trumpin näkökulmasta uuden maa-alueen haaliminen keino julistaa itsensä edeltäjiään merkittävämmäksi suurmieheksi. Historiasta löytyvät esimerkit muun muassa Alaskan ja Louisianan ostoista sekä Meksikoa vastaan käydystä sodasta 1840-luvulla, jonka seuraukesna Yhdysvaltoihin liitettiin laajoja maa-alueita.
Bluie East 2 -tukikohdan raunioista löytyy lähinnä ruosteisia ajoneuvojen runkoja ja muita osia. Vanhoja öljytynnyreitä kutsutaan alueella ”amerikkalaisiksi kukiksi”. Paikallinen mies sanoo, ettei Trumpin tarvitse omistaa Grönlantia, sillä tukikohtia voidaan tarvittaessa rakentaa yhteisymmärryksessä entiseen tapaan.
