Muovipakkauksia päätyy paljon sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös epätietoisuuden takia. Näin arvioi Suomen Pakkauskierrätys Rinki.
Suomen teollisuuden ja kaupan voittoa tavoittelematon palveluyhtiö Rinki kertoo, että viime vuonna pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain hieman yli kolmannes eli 36 prosenttia. Vähäisestä muovin kierrätyksestä aiheutuu Suomelle vuosittain 90 miljoonan euron maksu EU:lle.
Yhtiön mukaan kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mitä taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräysastiaan saa laittaa.
Yleinen harhakäsitys liittyy lajiteltavan muovin puhtauteen. Rinki muistuttaa, että muovipakkausta ei tarvitse pestä. Se riittää, että pakkaus on tyhjä.
Samoin lajiteltavan muovin laatu aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä muovinkeräykseen saa laittaa vain muovipakkauksia, eikä esimerkiksi muovileluja, hiusharjoja tai muita muoviesineitä.
– Jotta muovin lajittelu kotona ja työpaikalla onnistuu, sen pitää olla yhtä helppoa kuin sekajätteeseen laittamisen. Paras tapa nostaa lajitteluastetta arjessa on varmistaa, että kaikille pakkausmateriaaleille on varattu paikka, Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen suosittelee.
Jos pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi menee kartonkikeräykseen.
Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on muovipakkausten keräysastia. Lisäksi muovipakkauksia voi viedä maksutta yleisiin keräyspisteisiin. Esimerkiksi Rinki-ekopisteitä on noin 1 200 ympäri Suomea.
LUE MYÖS:
Suomi maksaa EU:lle 90 miljoonaa euroa kierrättämättömästä muovista