Tšernobylin ydinonnettomuusalueelta löytynyt musta sienilaji on osoittanut kykyä muuntaa säteilyä käyttökelpoiseksi energiaksi. Löytöä saatetaan vielä hyödyntää avaruustutkimuksessa. Interesting Engineeringin mukaan tutkijat selvittävät sienen potentiaalia astronauttien säteilykilpenä ja energianlähteenä.
Vuonna 1997 ukrainalainen sienitieteilijä Nelli Zhdanova havaitsi tummaa Cladosporium sphaerospermum -homesientä kasvavan Tšernobylin vahingoittuneen nelosreaktorin sisällä. Sienen havaittiin kolonisoivan voimakkaan radioaktiivisia pintoja, kuten vuonna 1986 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen perustetulla suojavyöhykkeellä sijaitsevia seiniä ja sisäkattoja. Julkaisun mukaan sientä koskeneet jatkotutkimukset vihjasivat, että tämä sienilaji ei ainoastaan siedä säteilyä vaan se saattaa jopa aktiivisesti suosia ionisoivaa säteilyä.
Sienen tumma väritys tulee melaniinista, jota löytyy myös ihmisen ihosta ja joka tunnetaan sen suojaavasta ominaisuudesta ultraviolettisäteilyä vastaan. Vuonna 2007 tehty tutkimus osoitti, että melanisoitu sieni kasvoi radioaktiiviselle cesiumille altistettuna kymmenen kertaa nopeammin kuin vertailunäytteet, mikä viittasi siihen, että sieni käytti säteilyä energianlähteenä. Prosessia kutsutaan nimellä radiosynteesi.
Samaa homesientä lähetettiin myöhemmin kansainväliselle avaruusasemalle testattavaksi kosmisessa taustasäteilyssä. Interesting Engineeringin mukaan sieni kasvoi avaruudessa 21 prosenttia nopeammin kuin sen maan pinnalla olleet vertailunäytteet. Sienen taakse sijoitettujen anturien perusteella se myös vähensi säteilyä, mikä nosti esiin mahdollisuuden käyttää sitä biologisena säteilysuojana.
Kosminen säteily on astronauteille merkittävä terveysriski. Nykyiset suojausmenetelmät ovat kalliita valmistaa ja laukaista avaruuteen. Nasan astrobiologi Lynn Rothschild onkin ehdottanut sienen käyttämistä mykoarkkitehtuurissa, rakenteissa, jotka kasvatetaan Kuussa tai Marsissa ja jotka voisivat toimia säteilysuojauksena. Vaikka sienikilven luotettavuus ja tehokkuus pitkillä avaruusmatkoilla tarvitseekin vielä lisätutkimusta, C. sphaerospermumin radiosynteesi on herättänyt avaruustutkimusyhteisön kiinnostuksen.