Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin alkuvuodesta esittämät puheet Grönlannin haltuunotosta säikäyttivät monet Tanskassa, joka on yrittänyt vakuuttaa kykyään puolustaa maailman suurinta saarta ulkopuoliselta hyökkäykseltä.
Itsehallintoalueella on sijaintinsa puolesta strategista merkitystä, sillä sen kautta voidaan hallita Pohjois-Amerikan ja Venäjän välistä meriliikennettä. Yhdysvalloilla on nykyisin yksi tukikohta Grönlannissa.
Tanskan asevoimat esitteli puolustussuunnitelmiaan amerikkalaiselle Wall Street Journal -lehdelle. Joukot liikkuivat helikoptereilla vaikeakulkuisessa maastossa, ja pääkaupunki Nuukin edustalla partioivat Naton laivat joutuivat väistelemään ympärillä väijyviä jäävuoria.
Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldt on kehottanut vahvistamaan alueen puolustusta. Sen sotilaallinen merkitys pohjautuu osin niin sanottuun Giuk-linjaan eli Grönlannin, Islannin ja Britannian välissä kulkevaan kapeikkoon. Nato pystyy valvomaan sen kautta Venäjän pinta-alusten ja sukellusveneiden kulkua.
Tanskan laivasto valmistautuu mahdolliseen eskalaatioon muun muassa harjoittelemalla epäilyttäville aluksille nousemista. Erikoisjoukot saapuivat kohteeseen pikaveneillä, minkä jälkeen toinen ryhmä siirrettiin alukselle helikoptereilla. Kyseessä oli tähän mennessä Tanskan suurin sotaharjoitus Grönlannissa.
– Tehtäväni on suojella kuningaskunnan pohjoisosia, arktisia joukkoja komentava kenraalimajuri Soren Andersen sanoo WSJ:lle.
Hänen mukaansa tavoitteena on osoittaa sekä liittolaisille että Venäjälle, että Tanska pystyy suojelemaan itsehallinnollista aluettaan.
– Meidän on harjoiteltava, jotta saamme uskottavan pelotteen. Ja juuri tätä teemme nyt, Andersen jatkaa.