Pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on Suomessa paremmalla tasolla kuin julkisuudessa usein esitetään, kertoo Finanssiala.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön barometrikyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ainoastaan seitsemän prosenttia nimesi rahoituksen puutteen yrityksen kasvun tai kehittämisen suurimmaksi esteeksi. Vastaajista 42 prosenttia piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta merkittävimpänä kasvun ja kehittämisen esteenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) selvitys osoittaa myös, että yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen vähäisiä, ja ne ovat Euroopan mittakaavassa kaikkein pienimpiä.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi huomauttaa, että pankin tehtävä ei ole toimia varsinaisena riskirahoittajana, vaikka lainoituksen luonteeseen riskit kuuluvatkin.
– Lainaa saadakseen jokaisella yrityksellä on välttämättä oltava kolme asiaa kunnossa: kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus. Yrittäjän hankkeille löytyy kyllä rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on tarpeeksi kestävä. Se takaa riittävän luotonmaksukyvyn. Toki myös vakuuksien tulee olla kunnossa, Ahosniemi toteaa tiedotteessa.
Ahosniemen mukaan vastuullinen luotonanto ehkäisee ylivelkaantumista ja pienentää riskiä rahoitusjärjestelmän kriiseistä. Jämäkästi noudatetut kriteerit estävät asiakkaita ajautumasta hallitsemattomaan velkakierteeseen.
– Luotonmyöntökriteerit eivät ole pikkumaista nuukailua, vaan vastuullisuutta. Taustalla niitä ohjaavat mittava yksityiskohtainen sääntely ja tiukka valvonta. On muistettava, että lainapäätös on pankille liiketoimintariski, joten myöntämisedellytysten täyttymisestä on oltava tarkka. Pankit eivät hylkää lainahakemuksia ilkeyttään, Ahosniemi sanoo.
Joitain pullonkauloja rahoituksen saannissa kuitenkin on. Ne koskevat pääasiassa nuoria, pieniä, innovatiivisia, kansainvälisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä. Lisäksi on pulaa riskirahoituksesta erityisesti siinä vaiheessa, kun toimintaa ollaan laajentamassa teolliseen mittakaavaan.
Ahosniemen mukaan mahdollisimman monista pk-yritysten kasvua hidastavista pullonkauloista tulee hankkiutua eroon. Tämä koskee myös rahoitusta. Hän kuitenkin korostaa, että vastuuta siitä ei voi sälyttää pelkästään pankeille.
– Mitä sujuvammin rahoitusta saadaan välitettyä kasvua tuoviin investointeihin, sen parempi. Lepsu luotonmyöntöpolitiikka ei ole kuitenkaan ratkaisu, vaan yritysten rahoituskanavia tulisi saada monipuolisemmiksi. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskirahoitusta.
Ahosniemi muistuttaa, että yritystoiminnassa tarvitaan myös yrittäjän omaa pääomaa sekä sitä täydentämään muuta oman pääoman ehtoista rahoitusta, eli aidosti riskiä kantavia ulkopuolisia rahoituslähteitä.
– Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi kantaa huolta valtiovarainministeriössä kaavaillusta peruspankkipalveluiden tarjoamispakosta yrityksille.
– Peruspankkipalveluiden tarjoamispakko pk-yrityksille voi johtaa entistä huonompaan lopputulokseen. Jos aivan eri asiakasryhmiin liiketoimintastrategiassaan keskittyvien pankkien on tarjottava rahoitusta pk-sektorille, voi Suomen markkina näyttäytyä entistä vähemmän houkuttelevana esimerkiksi isoille ulkomaisille pankeille.