Venäjän kannalta Kaukoidän ja erityisesti Vladivostokin hallinnalla on suurta strategista ja poliittista merkitystä.
Vladivostokiin on sijoitettu Tyynenmeren laivaston päämaja, ja kaupunki toimii väylänä arktisen alueen luonnonvaroille. Venäjä ja Kiina ovat kiistelleet sen hallinnasta 1800-luvulta lähtien, jolloin Qing-dynastia joutui luovuttamaan Venäjälle laajoja maa-alueita oopiumisotien jälkeen.
Telegraph-lehden mukaan monet kiinalaiset nationalistit katsovat edelleen, että Vladivostokia ympäröivät alueet pitäisi palauttaa Kiinalle. Maan johto on pitänyt aihetta esillä hienovaraisesti mutta johdonmukaisesti.
Elokuussa 2023 Kiinan luonnonvaraministeriö julkaisi kartan, jossa Bolshoi Ussuriyskyn eli Heixiazin saari oli provokatiivisesti merkitty Kiinan alueeksi. Venäjä ja Kiina sopivat lähes 20 vuotta sitten virallisesti saaren jakamisesta. Saman kartan aiemmissa versioissa Vladivostok ja monet muut Venäjän kaukoidän paikkakunnat oli merkitty kiinalaisilla nimillään.
Taiwanin presidentti Lai Ching-te nosti aiheen esille syyskuun alussa.
– Jos Kiina haluaa liittää itseensä Taiwanin alueellisen yhtenäisyyden vuoksi, niin miksei se ota takaisin Venäjän miehittämiä alueita, jotka luovutettiin Aigunin sopimuksessa? Venäjähän on nyt heikoimmillaan, eikö, presidentti kysyi.
Peking on julistautunut aiemmin ”arktisen alueen lähellä olevaksi valtioksi” ja on kiinnostunut Koillisväylän hyödyntämisestä. Tietyissä arvioissa Venäjän Kaukoidän on vähitellen ennakoitu valuvan Kiinan hallintaan demografisista ja geopoliittisista syistä.
Brittimediassa on huomautettu, että Venäjän asevoimilla ei olisi voimavaroja Kaukoidän puolustamiseen, jos Kiina haluaisi ottaa sen haltuunsa. Entisen puolustusministeri Ben Wallacen mukaan yli 95 prosenttia Venäjän maavoimista on sidottu Ukrainan rintamalle.
Professori Mark Galeotti tyrmää väitteet Kiinan mahdollisista hyökkäysaikeista.
– Miksi hyökätä, kun samat asiat voi myös ostaa? Peking on oppinut taloutensa arvon geopoliittisella tasolla. Jos tarkastelee monia rajakaupunkeja ja -alueita, niin niissä kiinalaiset investoinnit ovat merkittävä tekijä, Galeotti kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hän huomauttaa, ettei Venäjällä ole ollut vuosikymmeniin uskottavaa puolustusta Kaukoidässä Kiinaa vastaan. Pelotevaikutusta pyritään pitämään yllä ydinaseilla.
– Enemmän kuin yksi venäläinen upseeri on myöntänyt, että niitä tarvitaan pelotevaikutuksena enemmän Pekingiä kuin Natoa vastaan, professori sanoo.
– Hyökkäys Venäjälle olisi geopoliittinen katastrofi Kiinalle (vaikka se ei saisi niskaansa ydinaseita). Sillä ei saisi uusia ystäviä lännessä, ja maa menettäisi hyödyllisen alaisen tai liittolaisen, Mark Galeotti jatkaa.
1. For decades there hasn't been credible conventional defence able to hold back China if it wanted to invade the Russian Far East. That's a job for nukes (and more than one Russian officer admitted that they felt they were more to deter Beijing than NATO) 2/
— Mark Galeotti (@MarkGaleotti) September 3, 2024