Ukraina on iskenyt alkuvuonna lennokeilla jo kymmenen kertaa Venäjän öljynjalostamoihin. Helmikuun 9. päivän isku Ilskyyn Krasnodarin piirikunnassa oli jo kahdeksas viimeisen kuukauden sisään. Onnettomuudet ja suoranaiset iskujen aiheuttamat räjähdykset voivat johtaa jalostamoilla pitkiin seisokeihin, koska Venäjän öljyteollisuudella on pakotteiden ansiosta vain pieni määrä varalaitteita ja -osia.
Iskut vaativat tarkkaa suunnittelua, koska Venäjän öljynjalostamot ovat hyvin vahvoja ja suojattuja laitoksia, jotka on suunniteltu kestämään hyökkäyksiä, kertoo Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon asiantuntija Sergei Vakulenko, mutta jos tislaustorni saa osuman, siitä voi aiheutua räjähdys ja merkittävä tulipalo. Toistaiseksi ukrainalaisten lennokit ovat osuneet todistetusti tislaustorniin ainoastaan 24. tammikuuta Krasnodarin piirikunnan Tuapsessa, jossa jalostamon toiminta on sen vuoksi pysähdyksissä maaliskuuhun saakka.
Ukraina hyökkää jalostamoihin todennäköisesti pysäyttääkseen polttoaineen kulun Venäjän hyökkäysarmeijalle tai ainakin mutkistaakseen sitä. Myöhästymiset polttoaineen saapumisessa rintamayksiköille voisivat hetkeksi muuttaa rintaman tilannetta, kuten kävi helmi-maaliskuussa 2022.
Venäjän asevoima Ukrainassa käytti seitsemän ensimmäisen sotakuukauden aikana keskimäärin 180 000 tonnia bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia kuukaudessa. S&P:n analyytikot laskivat toukokuussa 2022 kulutukseksi 350 000 tonnia. Venäjän hyökkäysarmeijan tarvitsema 2–4 miljoonaa tonnia vuodessa vastaa 2–5:tä prosenttia Venäjän kotimaan kulutuksesta.
Läheskään kaikki Venäjän jalostamot eivät kuitenkaan tuota dieseliä ja lentopetrolia. Venäjän hyökkäyksen kannalta tärkeimmät jalostamot sijaitsevat todennäköisesti Moskovan kaakkoispuolella Rjazanissa ja Samarassa, vielä kauempana kaakossa. Kumpikin on Ukrainan lennokkien ulottuvilla.
Rosneftin omistama Rjazanin laitos pystyy yksin helposti täyttämään koko Venäjän hyökkäysvoiman polttoainetarpeen Ukrainassa. Samarassa on kolme lähes yhtä suurta jalostamoa. Näiden kaikkien tuhoaminenkaan ei kuitenkaan lopettaisi asevoiman polttoaineen saantia. Sitä vain tuotaisiin kauempaa Siperiasta. Väliaikaisia katkoksia Ukraina voisi kuitenkin onnistua luomaan.
Toinen todennäköinen päämäärä on saada Venäjä siirtämään ilmatorjuntaresurssejaan pois rintamalta jalostamojen suojaksi. Pietarin alueella käytettiinkin 31. tammikuuta S-400- ilmatorjuntaohjusjärjestelmää ensi kertaa lennokkia vastaan. Kolmas tavoite on luoda pulaa nimenomaisesti raketti- ja lentopolttoaineissa, joiden varastointiaika on rajallinen.
Yksi mahdollinen tavoite on myös pyrkiä vähentämään Venäjän öljynjalostustuotteista saamia vientituloja. Tuapsen öljynjalostamo on nimenomaan vientiä varten. Venäjän vienti onkin laskenut tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna dieselissä 23 prosenttia ja bensiinissä 37 prosenttia. Niillä on kuitenkin hyvin vähäinen vaikutus Venäjän budjettiin. Viime vuonna öljynjalostustuotteiden osuus kaikesta öljyn ja kaasun viennistä oli vain 1,4 prosenttia.