Meteorologi Markus Mäntykannas kertoo Forecan sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan syyn siihen, miksi kylmyys ei ole vieläkään hellittänyt otettaan Suomessa.
– Maaliskuun hyiset säät johtuivat polaaripyörteen hajoamisesta ja kylmän ilman kuplasta, joka majaili Pohjois-Euroopassa pidemmän aikaa. Maaliskuun lopussa polaaripyörre hieman elpyi, mutta näin huhtikuun aikana odotellaan pyörteen lopullista hajoamista, hän kertoo.
– Talvinen maaliskuu tuntuu pian vain kaukaiselta muistolta, kun huhtikuun aurinko porottaa päivä päivältä kovempaa ja korkeammalta, meteorologi lupaa.
Polaaripyörre syntyy Mäntykankaan mukaan kiertämään pohjoista napa-aluetta syystalvena, kun Grönlannin ympäristö kylmenee suhteessa nopeammin kuin eteläisemmät leveysasteet.
– Suurten lämpötilaerojen seurauksena arktisen alueen eteläreunaan syntyy länsituulia ilmakehän eri kerroksissa. Mitä suurempia lämpötilaerot ovat, sitä voimakkaampia virtauksista tulee ja sitä voimakkaampi on niistä kehittyvä polaaripyörre. Kuluneena talvena polaaripyörre on ollut epävakaista sorttia: se on hajonnut useaan otteeseen. Tästä johtuen Eurooppaan on päässyt purkautumaan ajoittain hyvinkin kylmää ilmaa esimerkiksi joulukuussa ja maaliskuussa. Myös Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa on mitattu jopa poikkeuksellisen alhaisia lämpötiloja, hän kuvaa sääilmiötä.
– Polaaripyörre on kuitenkin lähiviikkoina poistumassa päiväjärjestyksestämme. Se hajoaa viimeistä kertaa tänä talvikautena, eikä pyörre tule vaikuttamaan säähämme ainakaan tulevaan puoleen vuoteen.
Meteorologi lupaa lämpöä myös Suomeen.
– Huhtikuun aikana auringonsäteily pohjoisella pallonpuoliskolla erityisesti lähellä napa-aluetta lisääntyy huimaa tahtia. Vähitellen kylmät ja talviset ilmamassat vetäytyvät keskileveysasteilta kohti napa-aluetta. Sielläkin aurinko lämmittää jo siihen malliin, että kaikista kylmimmän arktisen ilman alue supistuu yhä vain pienemmäksi ”pussukaksi”.
Hän kertoo, että polaaripyörteen lopullinen hajoaminen kevään aikana rauhoittaa sään, mutta altistaa tietyillä alueilla takatalville.
– Pyörteen hajoaminen voi keväisin näyttäytyä siten, että kylmän ilmamassan ”kuplat” jäävät junnaamaan tiettyihin paikkoihin Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan useiksi viikoiksi, jolloin kevätsää on koleaa ja takatalvia tulee toinen toisensa perään. Näin ei näyttäisi lähiviikkoina käyvän ainakaan Suomessa, sillä suursäätyyppi on lämpenemässä. Terminen kevät pääsee todennäköisesti alkamaan lähiaikoina kertarysäyksellä suuressa osassa maata, kunhan yöpakkaset hellittävät ja vuorokauden keskilämpötila asettuu nollan asteen yläpuolelle, Mäntykannas kirjoittaa.
ECMWF:n kuukausiennusteessa 10. huhtikuuta alkava viikko näyttää Suomessa tavanomaista lämpimämmältä.
– Tästä voisi varovaisesti päätellä, että terminen kevät on starttaamassa suuressa osassa maata kertarysäyksellä. Vuorokauden keskilämpötila on nousemassa nollan asteen yläpuolelle.