Ilmakuvista näkyy, kuinka puiston keskellä sijaitsevan teatterirakennuksen molemmille puolille maahan oli kirjoitettu suurin kirjaimin venäjäksi ”LAPSIA”. Yli tuhat siviiliä oli hakenut suojaa teatterin kellarista, kun Venäjä pommitti Etelä-Ukrainassa sijaitsevaa Mariupolin kaupunkia 16. maaliskuuta.
Venäjän ilmaisku romahdutti punertavakattoisen, vuonna 1960 rakennetun draamateatterin hetkessä surmanloukoksi. Teatterin pommisuojan kerrotaan kestäneen iskun, mutta noin 600 ihmisen arvoidaan silti menettäneen henkensä teatterissa ja sen välittömässä läheisyydessä.
Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi Euroopan turvallisuusympäristöä. Sota ja sen kauhut palasivat Eurooppaan.
Kuluneet 15 vuotta ovat koetelleet Eurooppaa kovalla kädellä. Velkakriisi, pakolaiskriisi, Brexit ja lopulta koronapandemia ovat vuorotellen panneet vanhaa manteretta polvilleen. Juuri kun rokotteet antoivat toivoa paremmasta ja arki alkoi hitaasti palauta ennalleen, Eurooppa oli jälleen uuden kriisin edessä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ainakin hetkellisesti onnistunut tiivistämään Euroopan unionin rivit. Samalla sota on auttanut kirkastamaan sitä, mistä eurooppalaisissa arvoissa on kyse. Kun Venäjän tykistö jauhaa kuukausi toisensa jälkeen ukrainalaiskaupunkeja kivimurskaksi, on Euroopan ollut pakko jättää keskinäiset erimielisyydet taka-alalle.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela huomauttaa, että Eurooppa on ollut Venäjän hyökkäyksen edessä poikkeuksellisen yhtenäinen. Esimerkiksi EU:sta eronnut Iso-Britannia on ollut muun Euroopan kanssa erittäin aktiivisesti mukana Venäjän vastaisessa yhteisessä rintamassa. Samaan aikaan myös Euroopan ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat tiivistyneet.
Klassiseen tyyliin rakennettu, vuonna 1960 valmistunut Mariupolin draamateatteri vaurioitui pahasti Venäjän ilmaiskussa maaliskuun puolivälissä.
Venäjä tiivisti rivit
Euroopan puolustus nojaa yhä voimakkaasti Natoon ja Yhdysvaltojen tukeen. Euroopan unionilla on siksi ollut tarve parantaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa strategisen kompassin, jonka tavoite on vahvistaa tätä. Kompassi pitää sisällään muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, lisää yhteistyötä puolustusteollisuudessa ja materiaalien hankinnassa sekä EU:n nopean toimintakyvyn joukkojen kehittämistä.
Strategisen kompassin valmistelu alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa. Venäjän aggressiivinen toiminta on kuitenkin entisestään korostanut EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan tarvetta.
Jokelan mukaan strategisen kompassin tarkoitus ei ole korvata Naton roolia Euroopan puolustuksessa.
– Ukrainan kriisi on alleviivannut Naton ja Yhdysvaltojen roolia. Täydentävää toimintaa voi olla, mutta Naton tai Yhdysvaltojen korvaaminen ei ole korkealla poliittisella agendalla, Jokela sanoo.
Kompassi tarjoaa silti keinoja syventää yhteistyötä muilla turvallisuuden aloilla. Erilaiset hybridi- ja kyberuhat tai energiaan liittyvät haavoittuvuudet ovat tulleet entistä selvemmin esiin.
– Laajempien turvallisuuskysymysten hallinta on asia, jossa EU näyttelee isoa roolia. Tässä lännen vastauksessa on korostunut taloudelliset pakotteet ja EU on se taho, joka niitä Euroopassa pystyy tehokkaasti asettamaan, Jokela sanoo.
EU:n nopean toiminnan joukkoja voitaisiin käyttää nopeaa toimintakykyä vaativissa kriisinhallintatehtävissä, joissa Nato ja Yhdysvallat eivät halua olla mukana.
– Konfliktit eivät katoa, vaan voivat kiihtyvän geopoliittisen kamppailun aikana vielä lisääntyä, jolloin EU:lla pitäisi olla kykyä toimia tarvittaessa nopeasti, Jokela huomauttaa.
Venäjän aloittama sota ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttuminen vaatii nyt kaiken EU:n huomion, mutta tämäkin sota loppuu joskus. Aseiden vaietessa EU:llä on edessään yhä ne kaikki vanhat jännitteet, jotka kuluneen kevään aikana ovat jääneet taka-alalle. Nykypäivä listasi EU:n keskeiset ongelmakohdat, joita sota ei ole pyyhkinyt työlistalta.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán asettui vastahankaan, kun EU sorvasi yhteisiä öljypakotteita Venäjää vastaan. Orbán tunnetaan hyvistä suhteistaan Vladimir Putiniin.
1 Jäsenmaat koettelevat rajoja
EU:n itäisillä jäsenmailla Puolalla ja Unkarilla on jo pitkään ollut ongelmia demokratian ja oikeusvaltion toteutumisen kanssa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ollut Venäjän presidentti Vladimir Putinin liittolainen EU:n sisällä. Huhtikuun parlamenttivaalien jälkeen hän kutsui Brysselin byrokraatteja vastustajiksi. Vaaleja varjosti muun muassa opposition edustajien puuttuminen valtiollisesta mediasta.
Euroopan komissio käynnisti vaalien jälkeen niin sanotun oikeusvaltiomekanismin Unkaria vastaan. Sen avulla jäsenmaalta voidaan jäädyttää EU:n maksamat tuet, jos maa rikkoo oikeusvaltion periaatteita.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy ei usko siihen, että tämän mekanismin avulla voidaan kääntää Unkarin tai Puolan suuntaa.
– Nämä maat ovat tottuneet ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin. Viktor Orbán on virkaiältään vanhimpia päämiehiä Euroopassa. EU:lla on vastassa vanha kettu, joka osaa kiertää sen asettamia haasteita ja karikoita, Miklóssy sanoo.
Tutkijan mukaan Eurooppa teki virheen, kun se vaati Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Itä-Euroopan maita täyttämään liberaalin demokratian rakenteet, mutta ei pitänyt huolta siitä, miten ne toimivat.
Entiset itäblokin maat olivat luottaneet kylmän sodan aikaiseen propagandaan, jossa länsi lupasi, että Euroopan ovet ovat auki, jos ne pääsevät irti kommunismista. Tämän seurauksena ne alkoivat noudattaa samaa taktiikkaa kuin aikoinaan Neuvostoliiton kanssa – tekivät vain pakollisen minimin, mitä niiltä vaadittiin, eli pystyttivät demokratian näyteikkunat.
Samalla menetettiin mahdollisuus omaehtoisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle.
– Laajentuminen tapahtui toisaalta liian nopeasti ja toisaalta liian myöhään. Annettiin pitkä lista vaatimuksia, joiden toimivuutta ei valvottu kunnolla. Tämä oli myrkyllisin ratkaisu, josta me nyt maksamme kovaa hintaa, Miklóssy sanoo.
Miklóssyn mukaan Ukrainan sota voi kuitenkin toimia vedenjakajana. Puola ja Unkari joutuvat turvaamaan puolustuksessa lännen apuun, mikä voi tarjota EU:lle vipuvartta muistuttaa oikeusvaltion periaatteista.
Tosin tämäkin mahdollisuus voidaan menettää, jos EU viivyttelee liian pitkään.
– EU:n ongelma on se, että sillä on hyviä työkaluja, mutta niiden kanssa viivytellään. Esimerkiksi tämä EU:n oikeusvaltiomekanismi on ollut voimassa yli kaksi vuotta. Aikailu johtaa siihen, että nämä maat ehtivät keksiä, miten niitä kierretään, Miklóssy sanoo.
2 Populismi on yhä voimissaan
Itäiset jäsenmaat eivät ole Euroopan ainoa murhe. Populistiset ja EU-kriittiset puolueet ovat saaneet paljon kannatusta myös muissa jäsenmaissa. Monet kansallismieliset puolueet ovat saaneet merkittävää taloudellista ja poliittista tukea Venäjältä.
Ranskan kevään presidentinvaaleissa äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen sai yli 40 prosenttia äänistä toisella kierroksella. EU-kriittisen Le Penin voitto olisi ollut isku Euroopan yhtenäisyydelle kriisin keskellä.
Populistiset puolueet nostivat kannatustaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Ne vastustivat pankkien tukemista sekä lainojen myöntämistä muun muassa Italian ja Kreikan valtioille.
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa Lähi-idästä. Euroopan maat pystyttivät rajoilleen aitoja estääkseen pakolaisten saapumisen maahan. Pakolaiskriisi oli omiaan nostamaan kansallismielisten populistipuolueiden kannatusta Euroopassa, mikä halvaannutti EU:n päätöksentekoa.
Euroopan maiden reaktio ukrainalaisiin pakolaisiin on ollut tässä valossa yllätys. Eurooppa on osoittanut ennennäkemätöntä solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan.
Jäsenmaiden itsenäinen rooli on korostunut myös Venäjälle asetetuissa talouspakotteissa, joista päätetään Eurooppa-neuvostossa. Mitä pidemmälle pakotteissa on menty, sitä enemmän yhtenäisyys on rakoillut. Esimerkiksi Saksa on vastustanut energiaan kohdistuvia pakotteita, koska maan teollisuus on riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Kaasun tuonnin kieltäminen nostaisi energian hintaa ja voisi aiheuttaa suurta poliittista levottomuutta.
Samaan aikaan inflaatio on noussut hurjasti Euroopassa, mikä syö tavallisten kansalaisten ostovoimaa.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkijan Timo Miettisen mukaan se on tarjonnut populistipuolueille uuden tilaisuuden nostaa kannatusta. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat pitäneet toistuvasti esillä polttoaineiden hinnan nousun vaikutusta ihmisten arkeen.
– Se kertoo jotain näistä liikkeistä. Niillä ei ole vahvaa omaa ideologista traditiota, vaan kyse on enemmän protestiliikkeistä, jotka luovat itsensä uudelleen kriisien pohjalta, Miettinen sanoo.
Suru puristaa rinnassa naisen seisoessa 22-vuotiaan Stanislav Hvostovin haudalla. Kharkivin sankarihautausmaalle haudattu Hvostov kuoli Venäjän hyökättyä Itä-Ukrainassa sijaitsevaan Bezlioudivkaan 22. toukokuuta.
3 Ilmastotoimet eivät odota
Sota Ukrainassa on tuonut karulla tavalla esiin sen, kuinka riippuvainen Eurooppa on fossiilisista polttoaineista ja Venäjältä tuotavasta energiasta. Samalla se on luonut EU:n sisällä poliittisen paineen lisätä energian omavaraisuutta. Tämä on avannut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan Euroopalle mahdollisuuden tehdä poliittisia ratkaisuja, joista on hyötyä myös ympäristölle.
Pietikäisen mukaan Venäjän energiasta on irtauduttava 1–3 vuoden sisällä. Apuna ovat myös koronan vuoksi markkinoille pumpatut elvytysmiljardit.
– Meillä on tässä poliittinen pakko, ilmastopakko sekä rahat ja teknologia. Tällä yhdistelmällä saamme ratkaistua energian omavaraisuutta, luotua uutta teknologiaa ja voimme käyttää nämä elvytysrahat järkevästi, Pietikäinen sanoo.
EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Se on myös sitoutunut vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämä vaatii merkittäviä päästövähennyksiä muun muassa liikenteeseen, asumiseen ja kuluttamiseen. Todennäköisesti viimeistään heinäkuun täysistunnossa parlamentti äänestää niin sanotusta taksonomiasta, jonka avulla toiminnot voidaan tunnistaa ja luokitella niiden aiheuttamien ilmasto- ja ympäristövaikutusten mukaan.
Pietikäisen mukaan päättäjien on vaikea päästää irti vanhoista, aiemmin toimineista ratkaisuista. Tuttu ja epämukava on monesti parempi kuin uusi ja tuntematon.
– Jos on tietynlainen energiarakenne ja usko, että joka maalla pitää olla omat energiamarkkinat, siitä on kauhean vaikea luopua, vaaditaan eräänlainen uskon hyppy, Pietikäinen sanoo.
Marine Le Pen hävisi Emmanuel Macronille Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Le Penin populistipuolue taoivttelee revanssia kesäkuun parlamenttivaaleissa.
4 Kiina vaanii nurkan takana
EU:n alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä, ja sen osuus koko maailman tavarakaupasta on noin 15 prosenttia. Yhdysvaltain ja Kiinan ohella EU on yksi maailman kolmesta suurimmasta taloudesta.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla nykyinen EU-komissio on ajanut ilmastoon, ympäristöön sekä digitalisaatioon liittyvää sääntelyä. Huhtikuussa komissio, parlamentti ja jäsenmaat pääsivät sopuun uudesta digipalvelulaista, joka velvoittaa Facebookin, Googlen ja Twitterin kaltaisia yrityksiä poistamaan alustoilta lainvastaista sisältöä komissiolle maksettavien sakkojen uhalla.
EU:n toimilla on väliä, koska sisämarkkinoiden sääntely vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita, tavaroita ja palveluita suuret yritykset tarjoavat kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälisen kauppa- ja kilpailuoikeuden asiantuntija, Columbian yliopiston professori Anu Bradford kutsuu EU:n sääntelyvaltaa Brysselin vaikutukseksi.
– Eurooppa on kansainvälisesti yksi suurimmista markkinoista. Harva yritys voi sanoa, että sen ei tarvitse toimia EU:n markkinoilla. Yritysten intressi on usein yhdenmukaistaa niiden käytännöt, minkä takia moni käyttää EU:n sääntelyä globaalina normina.
Bradfordin mukaan EU tulee todennäköisesti säilyttämään nykyisen aseman taloudellisen sääntelyn suurvaltana. Yhdysvallat ja Kiina eivät lähivuosina ole saavuttamassa samanlaista asemaa.
– Yhdysvallat on jo pitkään ollut haluton sääntelemään markkinoita. Ihan puolueesta riippumatta usko markkinoiden voimiin on suurempi, ja valtion puuttuminen niihin nähdään lähtökohtaisesti kielteisenä, Bradford sanoo.
Kiina on vasta rakentamassa omaa kykyään säännellä markkinoita. Se on viime vuosina sijoittanut paljon rahaa tietoliikenneyhteyksien parantamiseen kehittyvissä maissa. Tämä kehitys voi Bradfordin mukaan lisätä merkittävästi Kiinan vaikutusvaltaa sääntelyssä.
– Kiina tulee rakentamaan enemmän myös tätä valtaa, koska se ei halua olla muiden armoilla. Kiinalla on esimerkiksi hyvin erilaiset näkemykset valtion propagandan ja kontrollin osalta, Bradford sanoo.
Paljon riippuu myös siitä, Euroopan taloudessa tapahtuu. Ensin koronapandemia ja sitten sota Ukrainassa ovat rasittaneet jäsenmaiden talouksia. Maat ovat ottaneet uutta velkaa ja lisänneet puolustusmenojaan.
Venäjälle asetetut pakotteet iskevät kovaa myös Euroopan talouteen ja kansalaisten ostovoimaan.
– EU:lla on nyt talousalueena erittäin suuria haasteita. Mistä tulee kasvu ja innovaatiot, joiden avulla se pystyy säilyttämään nykyiset voimasuhteet ja taloudellisen aseman, Bradford kysyy.
Toisaalta Ukrainan sota on osoittanut, että tiukassa paikassa EU pystyy toimimaan nopeasti ja yhtenäisesti.
– Me ehkä otimme liberaalin demokratian itsestään selvänä, mutta nyt olemme nähneet, kuinka haavoittuvainen se voi olla ja kuinka paljon meidän pitää taistella sen puolesta, Bradford sanoo.
Sadat kiinalaisopiskelijat kannattelivat jättimäistä punalippua Kiinan kommunistisen puolueen satavuotisjuhlissa Hubeissa 10. syyskuuta 2021.
5 EU ei ole koskaan valmis
Ukrainan kriisin keskellä EU on käynyt keskustelua omasta tulevaisuudestaan. Vuosi sitten käynnistyi komission, parlamentin ja neuvoston yhteinen hanke EU:n tulevaisuuskonferenssi, joka tarkoituksena oli antaa eurokansalaisille puheenvuoro Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.
Konferenssi koostui digitaalisesta foorumista sekä kansalaispaneeleista, joihin arvottiin 800 satunnaista kansalaista ympäri Eurooppaa. Tulevaisuuskonferenssin suositukset julkaistiin Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Parlamentin täysistunto hyväksyi 49 ehdotusta ja yli 300 toimenpidettä uudistuksia varten.
Suosituksissa nousi esiin erityisesti kaksi teemaa: sosiaalipolitiikka sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset. Euroopan unionilla ei perinteisesti ole ollut toimivaltaa sosiaalipolitiikassa. Konferenssiin osallistuneet olivat kuitenkin toivoneet esimerkiksi sitä, että EU velvoittaa jäsenmaita takaamaan minimipalkan sekä lisäämään työntekijöiden oikeuksia.
Tulevaisuuskonferenssiin osallistunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uskoo, että EU:n seuraava iso visio voisi liittyä ihmisten hyvinvoinnin ja arjen turvaamiseen.
– EU:lla on ollut kolme aikakautta. Ensin oli rauhan projekti ja sodan jälkeinen rakennus. Sitten tuli taloudellisen vaurauden projekti. Pisin piikki on auki kansalaisille, Pietikäinen sanoo.
Tulevaisuuskonferenssi esitti, että EU:n perussopimuksia olisi syytä tarkastella uudelleen ja että Eurooppa-neuvoston pitäisi luopua yksimielisyydestä. Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja menettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.
Pietikäisen mukaan perussopimusten avaaminen ei kuitenkaan ole jäsenmaiden toiveena, sillä ne haluavat pitää kiinni omasta päätösvallastaan.
–Monta kertaa EU:ta syytetään siitä, että se ei tee tarpeeksi, mutta mikään toimivalta ei siirry EU:lle komission tai parlamentin toimesta. Jäsenmaat päättävät siitä yksimielisesti, Pietikäinen sanoo.
Jäsenmaista koostuva Eurooppa-neuvosto toimii monessa asiassa päätöksenteon jarruna, koska jokaisella maalla on veto-oikeus sen päätöksiin. Näin esimerkiksi Maltan kokoinen valtio voi halutessaan kaataa koko maanosaa koskevia uudistuksia.
– Olemme ajatelleet, että tämä [veto-oikeus] on pienen maan turva, mutta tosiasiassa se aiheuttaa jarrun neuvoston sisälle, Pietikäinen sanoo.
Ukrainalaisnaiset ottavat selfien Kiovan keskustassa Leninin patsaan paikalle tehdyn ja Vladimir Putinille omistetun veistoksen edessä.
Paluu juurille
Euroopan unioni sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen rauhanprojektina. Unionin edeltäjän Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kantava ajatus oli sitoa erityisesti Saksan ja Ranskan taloudet yhteen niin, että maiden välinen sota muuttuisi mahdottomuudeksi. Yhteistyö laajeni myös muille talouden ja politiikan aloille.
Eurooppalaisen integraation myötä sodan uhka väistyi. Tavarat, palvelut ja ihmiset pääsivät liikkumaan. Vuonna 2002 otettiin käyttöön euroalueen yhteinen valuutta, euro.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan EU toimii esimerkkinä siitä, että erilaisista kulttuureista huolimatta maat pystyvät toimimaan yhdessä rauhanomaisesti. Kiinan ja Venäjän kasvava autoritaarisuus, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät uhat pitävät huolen siitä, että unionilla riittää haasteita myös tulevaisuudessa.
– Euroopan unioni ei tarvitse itselleen mitään ylihistoriallista visiota, jonka pitäisi olla kaikkina aikoina sama. Se voi hyvin toteutua poliittisena yhteisönä, joka saa keskeisen sisältönsä niistä haasteista, joita meillä on edessämme, Miettinen sanoo.
Ukrainan sota on muistuttanut, että rauhan ja vakauden turvaaminen on edellytys hyvinvoinnille. EU on siis tavallaan palannut juurilleen. Demokratian, vapauden ja rauhan eteen on tehtävä joka päivä töitä ja niitä on puolustettava tarvittaessa myös asein.
Kun taistelut joskus päättyvät Ukrainassa, Euroopalle on tarjolla rooli jälleenrakennuksessa. Italian kulttuuriministeri Dario Franceschini ehti jo luvata, että maa voi rakentaa uudelleen pommituksissa tuhoutuneen Mariupolin teatterin.